News

Poikkeustila kirvoitti I’m Digi ry:n kehittämään kerhotoimintaansa

Koronakevät oli isojen muutosten aikaa niin työpaikoilla kuin kouluissa. Samoin se vaikutti vapaaehtoistoiminnan voimin pyörivään kerhotoimintaan.
“Olimme kevättalvella vielä tutun ja varman toiminnan ympärillä: Tulostimme 3D-tulostimilla, suunnittelimme tulostuksia Tinkercad-mallinnusohjelman avulla, 3D-kynillä toteutettiin paljon kolmiulotteisia piirustuksia ja  nuorimmat ( 6 – 9 -vuotiaat)  kerholaiset harjoittelivat Qixels-lelujen parissa mallintamista ja hahmotuskykyä” I’m Digi ry:n kerho-ohjaaja Sami Tossavainen kertoo


16.3.2020 Suomi julistettiin poikkeustilaan. Nopealla aikataululla koululaiset siirtyivät etäopetukseen ja 60% suomalaista etätyöhön. Tällöin myös I’m Digi ry:n kerhotoiminta keskeytyi. ”Päätimme, ettemme lähde toteuttaamaan etäkerhoja tai virtuaalikerhoja, vaan käytämme ajan suunnittelemalla uutta. Toisinaan tuntuukin,  että itse suunnitteluun ei yleensä jää ollenkaan aikaa. Siitä syntyi idea lähteä opettelemaan videoiden tekoa kerhoa varten” Tossavainen  summaa.

Tossavaisella on aina ollut kiinnostus tehdä kotivideoita sillä lähtökohdalla, ettei tekemiseen tarvita kalliita ammattilaislaitteita. “Ihmisillä on useasti mielikuva, että kuvaamisen pitää olla Hollywood-tasoa ja että sitä varten tarvitaan studio ja studiokamat. Halusin todistaa itselleni, että kyllä pelkän puhelimen, tietokoneen ja mikin avulla näitä voi tehdä” Tossavainen jatkaa. I’m digi ry:lle tekemissä videoissa Tossavainen muun muassa näyttää, kuinka rakennetaan R3PTAR-legorobotti ja kuinka sitä voi koodata. Videoilla myös esitellään kerholle hankittuja uusia laitteita ja niiden käyttöominaisuuksia sekä annetaan pikaohjeita ja vinkkejä Tinkercadin editorin käyttöön. 

Videot pysyväksi osaksi kerhotoimintaa

Opastusvideoiden lisäksi Tossavainen toivoo, että videot ja niiden tekeminen tulevat mukaan kerhotoimintaan. “Aion tehdä jatkossa videoita kerhosta esimerkiksi mainostusmielessä” Tämän lisäksi yhtenä ideana olisi, että kameran taakse päätyisi kerho-ohjaajan lisäksi myös itse kerholaisia. “Olisi hienoa, jos saisin lapset ja nuoret innostumaan puhelimella kuvaamisesta. Moni kuitenkin pelkää itsensä esittelemistä internetissä, vaikka omia kasvojahan ei ole koskaan pakko näyttää. Kerholaisten ikä tuo omat rajoitteensa sosiaalisissa mediassa, samoin nykyinen tiukka tietosuojalaki. Lasten ja nuorten kanssa esimerkiksi voidaan kuvata vain käsiä sekä itse tekemistä. Voisimme silti aluksi yrittää tehdä yhdessä videopätkiä siitä, mitä kerhossa tapahtuu ja mitä kukakin teki, ja minä kokoaisin klipeistä pienen pätkän näytille. Kuvittelisin, että videoiden teko toisi monelle itsevarmuutta lisää, aivan kuten minullekin” Tossavainen arvelee.

I’m digi ry:n toiminnan tuoksi on tehty erilaisia opastusvideoita. Kuva: Anna Huusko

Syksy näyttää mihin suuntaa kerhotoiminnassa mennään

I’m Digi ry:n moni toiminta (kuten 3D-tulostaminen, 3D-kynät ja robottilegot ) vaatii kokoontumista samaan tilaan. “ Olemme alkaneet suunnitella, miten pitäisimme toimintamme monipuolisena ja mielekkäänä, mikäli kokoontumisrajoituksia tulee uudestaan. Tärkeää olisi, että kerhotoimintamme pysyisi vireänä myös etänä kerhoihin osallistuville. Tällä hetkellä seuraamme tilannetta ja koitamme selvittää erilaisia ratkaisuja” Tossavainen täsmentää.

Kerhotoiminnassa puhaltavat joka tapauksessa uudenlaiset tuulet.  “Hankimme kerhoon uusia teknisiä ‘leluja’ ja työvälineitä.  Tarkoituksena on, että jatkossa voimme aloittaa koodauksen alkeiden opettamisen tutustuttamalla kerholaisia robotiikkaan konkreettisella tasolla.  Harkinnassa on, että pitäisimme eri teemoihin pohjautuvia teemapäiviä” Tossavainen toteaa. 

I’m Digi ry:n YouTube-kanava
I’m Digi ry:n Facebook-sivu


3D-tulostus tarjoaa mahdollisuuksia myös käsityömarkkinoille

Käsityöläisyys on ollut Johanna Kosken elämässä lapsesta saakka. Sekä äiti, että mummo opettivat hänelle erilaisia kädentaitoja. Mummolassa paras paikka oli kangaspuiden alla. Sieltä hän tarkkaili, kun mummo kutoi kuultokudoksia tai mattoja. Koski onkin leikillisesti sanonut oppineensa neulomaan ennen kuin osasi lukea.

Kuva: Antti Tuominen

Kiinnostus käsitöitä kohtaan pysyi ja vahvistui vuosien varrella. Koski valmistui vaatetusalan artesaaniksi. Tämän jälkeen naisen käsissä on syntynyt kolme neulekirjaa yhteistyössä Kristel Nybergin kanssa, sekä iltapukuja vanhojentansseihin ja Linnan juhliin. Tällä hetkellä Koski opiskelee liiketaloutta Laurea-ammattikorkeakoulussa. 

Koskelle oli ensi hetkistä selvää, kuinka hän voisi hyödyntää 3D-tulostusta
Kosken ensikosketus 3D-tulostamiseen tapahtui Helsingissä Worldcon 75 -tapahtumassa vuonna 2017.  “Siellä oli  työpaja, jossa esiteltiin, mitä 3D-tulostuksella voi tehdä. Sain välittömästi ideoita, kuinka voisin itse hyödyntää tätä tekniikkaa. Heti tapahtuman jälkeen kävin muutaman ajatuksen tulostamassa kirjastossa valmiista malleista, joita löytyi mm. Thingiversen. sivuilta” Koski kertoo. Syksyllä 2019 kotiin tuli ensimmäinen 3D-tulostiin. Tutustuminen 3D-tulostukseen jatkui Jyväskylän AMK:n Campus Onlinesta löytyneellä  Inventor -perusteet-kurssilla. “ Ilmoittauduin sinne ja innostuin oppimistehtävistä niin paljon, että ahersin aina kokonaisia työpäiviä kerrallaan tehtävien parissa. 3D-kotitulostin oli ehdokkaana vuoden 2018 turhakkeeksi. Ylen aiheesta tekemä juttu sai Kosken JAMKin kurssitehtäviä tekiessä pohtimaan tarkemmin, mikä on järkevää tulostamista. “Ajattelen, että 3D-tulostus soveltuu parhaiten  asiakkaalle personoituihin tuotteisiin, jolloin tulosteista tulee uniikkeja samalla tavalla kuin käsitöistä” Koski määrittelee.

3D-tulostettuja kaavamalleja

Kasvomaskikaava 3D-tulostamalla
Maaliskuussa 2020 koronavirus pääsi valloilleen Etelä- ja Keski-Euroopassa. Tarvikepulan vuoksi tarvittiin monenlaista kekseliäisyyttä. 3D-tulostuksella löydettiin kriittisessä tilanteessa hyvinkin innovatiivisia ratkasuja.  “Ryhdyin itsekin miettimään, miten 3D-tulostusta voisi hyödyntää” Koski toteaa. Pitkänlinjan käsityöläiselle lähestyminen oli selvä: Koski ei lähtenyt 3D-tulostamaan valmiita tuotteita vaan suunnitteli 3D-tulostettavan kasvomaskikaavan Naisten Valmiusliitto ry:n kaavan pohjalta. kasvomaskille. Kaava ja kaavan 3D-malli ovat myynnissä Kosken nettikaupassa. “Tuotteita on mennyt usealle mantereelle. Kaukaisimmat asiakkaat ovat olleet Australiasta, Brasiliasta ja Yhdysvalloista. Euroopassa eniten tilauksia on tullut  Isosta-Britanniasta ja Espanjasta” Koski summaa. 

Valmis kangasmaski

Kasvomaskikaavan ja sen mallinteen lisäksi Koski on suunnitellut myyntiin neulonnassa käytettäviä silmukkamerkkejä. “3D-tulostuksen kaupallinen hyödyntäminen käsityötarvikkeiden myynnissä on vielä lasten kengissä. Haluaisin tutkia aihetta vielä enemmän ja selvittää, millaisia sovelluksia on yrityskentällä jo käytössä ja mitä kannattaisi lähteä itse kehittämään.” Koski kertoo.

langankuluttaja.blogspot.fi

The doctoral dissertation of MFG4.0

D.Sc. student Francois Miterand Njock Bayock, Master of Science in Technology, will defend his doctoral dissertation in the field of laser welding technology LUT University on 30th of June at 9:30 a.m., room 1316. His dissertation is titled Thermal analysis of dissimilar weld joints of high-strength and ultra-high-strength steels. Professor Sanbao Lin of Harbin Institute of Technology, China will act as an opponent.

This thesis is done as part of Manufacturing 4.0 project which is funded by Strategic Research Council.

Watch the event
Full thesis available

Uusia tutkijoita ja nimityksiä MFG4.0-hankkeessa

Emilia Lampi , uusi projektitutkija, Jyväskylän yliopistosta. Kuva: Emilia Lampi

Uusi projektitutkijamme esittäytyy:
Hei! Olen Emilia, Jyväskylän yliopiston kasvatti, aikuiskasvatustieteen maisteri ja MFG4.0-projektitiimin uusi jäsen. Työskentelen tällä hetkellä projektitutkijana JYU:n kasvatustieteiden laitoksella ja koulutuksen tutkimuslaitoksella, ja tutkimustyön ulkopuolella matkustan, maalaan, salsaan ja retkeilen. Tutkimuksellisesti olen kiinnostunut muun muassa aikuispedagogiikasta, yhteisöllisestä oppimisesta, luovuudesta, osaamisesta ja osaamisen tunnistamisesta, teknologiarikkaista toimintaympäristöistä sekä uraohjauksesta. 

Olen tällä hetkellä mukana kansalaistiedettä tutkivassa CS-Track -hankkeessa, joka on yksi Europpan komission Horisontti2020 -projekteista. Kansalaistiede on tieteellistä tutkimusta, johon ei-ammattitutkijat (harrastajat, opiskelijat, kansalaiset) vapaaehtoisesti osallistuvat keräämällä uutta tai syventämällä olemassa olevaa tietoa tutkimuksen käyttöön. Hankkeen tavoitteena on tuottaa laajasti ja syväluotaavasti tietoa kansalaistieteen nykytilasta, sen muodoista, toiminnasta, osallistujien oppimisesta ja teknologian käytöstä. Kansalaistiede on yksi avoimen tieteen ulottuvuus, joka linkittyy myös koulutukseen, vastuullisuuteen ja poliittiseen päätöksentekoon. 

Aiemmin olen tehnyt tutkimusta uraohjauksesta sekä uraohjaajien osaamisesta ja työn haasteista työelämän murroksessa, mikä linkittyy tiiviisti myös MFG4.0-projektin teemoihin. Tärkeitä uraohjaajan taitoja ovat muun muassa vuorovaikutusosaaminen, asiakkaan vahvistamiseen liittyvät taidot sekä teknologiaosaaminen, jonka suhteen korostuvat ymmärrys digitalisaation vaikutuksista työelämään, sosiaalisen median käyttö sekä etäohjaus. Valmistavan teollisuuden murroksessa ja kasvavassa osaajapulassa myös uraohjauksen merkitys korostuu, ja tulevaisuudessa onkin keskeistä, miten uraohjaajat pystyvät työelämän murroksessa tukemaan kestäviä, yksilöille merkityksellisiä, motivoivia ja kiinnostavia urapolkuja sekä vastaamaan työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin. 

Heidi Piili MFG4.0-hankkeen Laser&3DP-tutkimusryhmän vetäjäksi

Professori Heidi Piili on MFG4.0-hankkeen Laser&3DP-tutkimusryhmän uusi vetäjä. Kuva: Maarit Virolainen (Jyväskylän yliopisto)

Hei! Olen Heidi Piili, LUT-yliopiston kasvatti alkaen vuodesta 1995. Toimin tällä hetkellä professorina LUT-yliopiston Lasertyöstön ja 3D-tulostuksen (lyh. LUT Laser&3DP) tutkimusryhmässä sekä vedän 14 hengen tutkimustiimiä. Aloitin tässä pestissä vastikään 9.3.2020. Aiemmin toimin samassa tutkimusryhmässä dosenttina tutkimusalanani pääasiassa lisäävä valmistus eli ns. 3D-tulostus. Olen ollut MFG4.0-hankkeessa mukana jo alusta lähtien tutkijana ja nyt LUT Laser&3DP-tutkimusryhmän osalta hankkeen vetäjänä.

Olen ollut lapsesta asti kiinnostunut tieteestä ja sen tekemisestä. Sain 5. luokalla kemistisetin ja tulinkin sekoittaneeksi kaikki kotoa löytyvät kemikaalit keskenään. Vinkki (älkää kokeilko kotona tätä): leivinjauhetta ja etikkaa, kun sekoittaa keskenään, tulee hauska reaktio. Yläasteella luin läpi lukion kemian opintomäärän. Uravalintani on siis ollut minulle aina melko selvä, mutta toki se, että kuinka päädyin 3D-tulostukseen on ollut melko lailla ajopuutarina, hyvä sellainen.

Valmistuin 2003 LUT-yliopistolta kemiantekniikan diplomi-insinööriksi, (polymeeri- ja puutekniikka). Tieni lasertyöstön maailmaan alkaa tästä. Tein diplomityöni LUT Laser&3DP-tutkimusryhmään aiheena paperimateriaalin laserleikkaus. Lasermaailma iski minuun kovaa, sillä olen aina ollut hyvin kiinnostunut valo-opista, ja päätinkin suunata jatko-opiskelemaan samaista ainetta. Vuosina 2003-2005 olin mukana silloisissa suurissa BusinessFinlandin (ent. TEKES) laserleikkaukseen liittyvissä hankkeissa sekä 2006-2009 muovin ja metallin laserhitsaushankkeissa. Vuonna 2007-2008 olin hetken pois äitiysloman takia. 2009 valmistuin tekniikan lisensiaatiksi konetekniikan osastolta LUT Laser&3DP-ryhmästä. Aiheeni käsitteli paperimateriaalien laserleikkauksen monitorointia (eli ns. laserprosessin reaaliaikaista seuraamista sensoreilla). Tätä monitorointia olen tehnyt tutkimusryhmässämme vuodesta 2006 asti ja siitä on tullut minun akateemisen tutkimukseni keskiö.

Helmikuussa 2009 vierailin EOS Finland Oy:n tutkimuskeskuksessa Turussa ensimmäistä kertaa, ja siellä 3D-tulostus iski kuin metrinen halko. Muistan erittäin elävästi tämän hetken. Tiesin siltä seisomalta, että tätä haluan tehdä lopunelämääni, tosin en tiennyt miten ja kuinka, mutta tiesin, että tätä haluan ja erittäin paljon.

Pieni kuriositeetti tähän väliin EOS Finland Oy:ltä: Yllättävän harva tietää että eräs maailman käytetyin metallien 3D-tulostustekniikka (laserpohjainen jauhepetisulatus eli ns. L-PBF) on siniristilipputuote. Se on nimittäin kehitetty EOS Finland Oy:n ryhmässä. Tätä tekniikkaa on jatkokehitelty Suomessa usean vuosikymmenen ajan. Maailman huippuosaamista 3D-tulostustekniikoista löytyy siis Suomen Turusta!

Tämän vierailun jälkeen alkoikin sitten tapahtua meidän LUT Laser&3DP-ryhmässä. Päätimme, että alamme tutkia silloisessa BusinessFinland-rahoitteisessa FabTech-hankkeessa metallien 3D-tulostuksen monitorointia sekä tämän tekniikan soveltamista mikroreaktoreihin, eli pienen mittakaavan kemiantekniikan reaktoreihin. Teimme vuonna 2010 ensimmäiset koeajot tästä monitoroinnista sekä ensimmäiset kokeet mikroreaktorisovelluksesta ja protokappaleet yhdessä EOS Finlandin kanssa.

Toukokuussa 2011 tutkimusryhmämme sai ensimmäisen metallien 3D-tulostuslaitteiston. Tämä mahdollisti teollisten hankkeiden laajamittaisemman hakemisen sekä akateemisen tutkimuksen syventämisen. LUT Laser&3DP-ryhmässä aloitimme 3D-tulostuksen opetuksen vuonna 2013.

Vuonna 2012 olin syksyn virkavapaalla ja viimeistelin väitöskirjaani, joka käsitteli lasersäteen ja materiaalin (paperimateriaali) välistä vuorovaikutusta ja tämän matemaattista mallintamista käyttäen avuksi useaa monitorointimenetelmää (mm.sensoreita, jotka mittaavat lämpötilaa sekä vuorovaikutuksesta emittoituvaa säteilyä sekä mukana oli aktiivivalaisuun perustuva suurnopeuskamerasysteemi). Valmistuin tekniikan tohtoriksi huhtikuussa 2013.

Tämän jälkeen kävin omalla vapaa-ajallani 2014-2015 Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) aineopettajan opinnot ja valmistuin 2015 ammatilliseksi aineopettajaksi. Opetus ja sen kehittäminen onkin ollut minulle yksi sydänasia.

Vuosien 2013-2017 aikana LUTin Laser&3DP-ryhmässä käynnistyi useampi teollinen sekä akateeminen hanke metallien 3D-tulostuksesta. Laajensimme 3D-tulostuskurssien tarjontaa niin teollisuuden koulutuksiin sekä perustutkinto-opetukseen. 2017 aloitimme myös jatko-opintokurssin.

Vuonna 2017 olin teollisessa tutkijavaihdossa Turussa EOS Finland Oy:ssä. Työskentelin siellä vuoden teollisten metallien 3D-tulostuksen ja monitoroinnin kehittämisen parissa.

Samaisena vuonna minut nimitettiin konetekniikan osastolle dosentiksi. Vastuualani oli metallien lisäävän valmistuksen jauhepetitekniikan laadunvalvonta, monitorointi ja prosessikontrolli.

Olen osallistunut laaja-alaisesti akateemisen sekä teollisen tutkimuksen niin kansallisen kuin kansainvälisenkin suunnitteluun, hakemiseen ja läpivientiin. Opetusta ja koulutusta olemme myös ryhmämme kanssa laaja-alaisemmaksi niin kandi-, diplomi-insinöriopiskelijoille- kuin tohtoriopiskelijoille.

Jos koira ei pääse eroon karvoistaan, niin ei 3D-tutkija vapaa-ajalla tulostamisestaan

Tammikuussa 2016 perustettiin ideointini pohjalta Imatralle lapsille ja nuorille suunnattu 3D-tulostuskerho. Olen ollut vetämässä kerhoa aina helmikuun 2020 saakka, jolloin vetäydyin tehtävästä professoripestin vuoksi. I’m Digi ry:n toiminta kuitenkin jatkuu pätevien ohjaajien voimin.

Olen myös ollut maaliskuussa 2019 perustamassa Women in 3D-printing -yhteisön toimintaa Suomeen. 3D-tulostusnaiset ovat kokoontuneet ryhmän perustamisen jälkeen miltei kuukausittain eri puolilla Suomea.

Jäljelle jäävänä vapaa-aikanani ulkoilen sekä vietän aikaa poikani, perheeni ja kahden ragdoll-kissan kanssa.