Junior Researcher Christoph Lohrmann from
LUT University is working on Machine Learning models. According to him the applications of the models are so wide that it would be misleading to try to pinpoint one specific field where the models can be applied.
Innokas-verkosto järjesti toukokuussa 2019 nuorille suunnatun ohjelmointi- ja robotiikkaturnauksen LUT-yliopistossa. Paikalla oli yli 700 nuorta eri puolilta Suomea.
Mukana olivat myös Espoon Friisilän koulun kuudesluokkalaiset Sofia Tudose, Nella Wirkkala ja Sara Nieminen. Heti kilpailuesityksen jälkeen mieli oli pienten epäonnistumisten takia matalalla.
Kova työ kuitenkin palkittiin ja tytöt voittivat kilpailussa oman sarjansa.
Tulokset kokonaisuudessaan löytyvät täältä.
Nykyisessä koulumaailmassa oppiainerajat ovat hälvenneet. Perinteisten aineiden sijaan oppimista lähestytään ilmiöiden kautta. Ilmiöoppimisen ajatus perustuu yhtä oppiainetta laajempien sisältöjen projektimaiseen oppimiseen kokonaisuuksina. MFG4.0-podcastissa kuullaan Friisilän koulun 5-luokkalaisten Joona Metsolan ja Toivo Wellingin mietteitä siitä, mitä he ovat oppineet ohjelmoinnin ja robotiikan lisäksi osallistuessaan Innokas2019-kilpailuun.
Ohjelmointi ja robotiikka ovat kuuluneet 2016 vuodesta lähtien perusopetuksen opetussuunnitelmaan. Vaikka oppilaat ovat tulleet entistä taitavimmiksi uusien teknologioiden omaksumisessa, opettajien kohdalla tilanne on vielä toinen.
Kuuntele Innokas-verkoston aluekoordinaattorin ja opettajien täydennyskouluttajana toimivan Anna-Kristiina Rahkalan haastattelu aiheesta.
Etäohjaus ja automaatio ovat muuttaneet perinteisesti miehiseksi koettua ahtaajan työtä. Nykyään osissa satamista konttinosturinohjaamon sijaan on käytössä etäohjaus, joka tuo työntekijälleen ergonomisia parannuksia lisäten samalla satamien toimintatehokkuutta. Uusi teknologia on tuonut alalle myös naisia.
Kuuntele Rintasen koko haastattelu,jossa käsitellään, miten automaatio on muuttanut satamien toimintaa.
LUT-yliopiston Materiaalifysiikan laboratoriossa tutkimus keskittyy 3D-tulostukseen ja sen vaikutukseen uusien materiaalien valmistuksessa. Tutkimus pohjautuu muistimetalliseoksiin ja magnetokalorisiin materiaaleihin. “3D-tulostus avaa aivan uuden kentän esimerkiksi nikkeli-mangaani-kaliumin valmistukselle, joka on perinteisesti ollut erittäin hidas prosessi ja joka vaatii erittäin paljon tietotaito-pohjaista osaamista, jotta saadaan tehtyä toimivia laitteita.” kertoo nuorempi tutkija Ville Laitinen.
3D-tulostuksen kerros kerrokselta -valmistaminen mahdollistaa myös geometriavapauksia.
Nuorempi tutkija Ville Laitinen kertoo, millaisia materiaaleja MFG4.0-labrassa muun muassa tutkitaan.
Helsingin yliopiston professori Heikki Hiilamon tutkimusryhmässä selvitetään millaisia vaikutuksia automatiolla ja robotiikalla on suomalaiseen yhteiskuntaan ja kuinka muutoksiin voisi varautua sosiaalipolitiikassa.
MFG4.0-hankkeessa selvitetään monella tapaan, millaisiin muutoksiin tulevaisuudessa pitäisi varautua ja kuinka muutokset voitaisiin kääntää voitoksi. Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuksen tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja valaisee haastattelussa asiaa tarkemmin.
LUT-yliopistossa tutkitaan keinoälyn ja robotiikan tarjoamia mahdollisuuksia. Professori Heikki Handroos kertoo haastattelussa ihminen-robootti-vuorovaikutuksesta.
3D-tulostus tulee muuttamaan tulevaisuudessa valmistavan teollisuuden tuotannon. Professori Antti Salminen LUT-yliopistosta kertoo haastattelussa, mitä 3D-tulostamisella jo tehdään ja millä mallilla Suomessa ollaan kehityksessä.
Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksen tehtävä MFG4.0-projektissa on mm. selvittää tulevaisuuden koulutustarpeita. Haastateltavana professori Juhani Rautopuro ja projektitutkija Hanna Nygren.
Ensimmäisessä MFG4.0-podcastissa tutkimuskonsortion johtaja, professori Kari Ullakko selventää, millaisiin tulevaisuuden kysymyksiin ja tarpeisiin projektin avulla etsitään vastauksia.
RADIOLÄHETYKSET
Valmistuksen tulevaisuutta Suomessa ; haastateltavina dosentti Jari Kaivo-oja, Turun yliopistosta ja tutkijatohtori Jyrki Savolainen LUT-yliopistosta
