Anna Huusko

3D-tulostus ja sen tulevaisuuden mahdollisuudet: Tiedelinja 12.5.2021 klo 18.00

3D-tulostus ja sen tulevaisuuden mahdollisuudet -Tiedelinja 12.5.2021 klo 18.00

Turun yliopiston Tiedelinjalla tutkijat ja yleisö keskustelevat ajankohtaisista aiheista.

12.5. pidettävässä Tiedelinjassa käsitellään 3D-tulostuksen  tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Aiheesta keskustelevat konetekniikan professori Antti Salminen, biomateriaalitieteen professori Pekka Vallittu ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja, dosentti Jari Kaivo-oja.

Salminen on vuosia tutkinut 3D-tulostamisen mahdollisuuksia. Ennen Turun yliopistoon siirtymistään hän toimi LUT- yliopistolla Lasertyöstön tutkimusryhmän johtajana ja MFG4.0-hankkeen vetäjänä lisäävän valmistuksen osalta.  Salminen on perehtynyt 3D-tulostuksen mahdollisuuksiin, rajoitteisiin ja tulevaisuuteen.

Vallittu on tehnyt maailmanlaajuisestikin vertailtuna uraauurtavaa työtä uusien biomateriaalien kehittämisessä. Hänen johdollaan Turun kliinisessä biomateriaalikeskuksessa on kehitetty jo 1990-luvulta komposiittimateriaaleja, joista valmistetaan hammas- ja luuvaurioiden hoidossa käytettäviä lääkinnällisiä laitteita, kuten hammassiltoja ja luuimplantteja. Lasikuidun ja biolasin yhdistäviä bioaktiivisia implantteja käytetään jo nyt laajasti kallon luuvaurioiden hoidossa. Implanttien valmistuksessa hyödynnetään 3D-tulostusta ja tulostus on tullut myös hammasmateriaalien käsittelyyn.

Kaivo-oja toimii MFG4.0-hankkeemme Tulevaisuuden tutkimuksen työpaketin vetäjänä.

Ohjelma on katsottavissa Tiedelinjan sivulla seuraavana päivänä ja kahden viikon päästä myös tekstitettynä.

 

Dream up -kilpailu 2021 on ratkennut

3D-tulostus- ja yrittäjyysideakilpailu 22.4.2021

Voittaja on ratkennut!

Tuomaristo valitsi voittajaksi ”Sitkiller” -idean eli pöydäjalkaan kiinnitettävän nostimen, jolla voi säätää tavallisen työpöydän seisomatyöpisteeksi. Idean takana Niko Mansikka Jyväskylän yliopistosta.

Työ oli käytännönläheinen, etätyöaikaan hyvin ajankohtainen ja tuotteistaminen olisi mahdollista ja tuote laajennettavissa myös muihin tarpeisiin. Tuomaristo näki potentiaalia tuotteessa jatkokehittelyä varten.

Onnea Niko!

Työtä ja hyvinvointia automaatiosta ja tuotteiden etävalmistuksesta

Työtä ja hyvinvointia automaatiosta ja tuotteiden etävalmistuksesta -esitys TEMin Tutkimus- ja ennakointifoorumin webinaarissa kiinnosti kuulijoita

MFG4.0-hankkeen konsortion johtaja, professori Kari Ullakko puhui Avaimia ja sopeutumiskeinoja kestävään kasvuun strategisen tutkimuksen avulla -webinaarissa 2.3.2021.

Yleisenä olettamuksena on, että automaatio lisääntyy ja teolliset tuotantotavat muuttuvat nopeasti, joka vuorostaan nähdään hävittävän  nykyisiä työpaikkoja. Ullakon esityksessä pyrittiin  vastaamaan kysymykseen, voiko automaatio oikein toteutettuna lisätä työpaikkoja, ja voidaanko työn menettäneiden syrjäytymiseltä välttyä.
Tämä on mahdollista, sillä vaikka automaatio syrjäyttää työpaikkoja, se samalla lisää tuottavuutta ja laskee tuotteiden hintaa. Tämä puolestaan vahvistaa vientiä ja sitä kautta myös työpaikkoja Suomessa”, Ullakko kertoo.

Uudet työpaikat tosin eivät ole enää samoja, jotka automaatio syrjäytti.  Räätälöidyn koulutuksen  avulla tulisi varmistaa, että osaajia uusiin tehtäviin on tarjolla. “Automaatio, 3D-tulostus ja etävalmistus mahdollistavat ja jopa vaativat aivan uudenlaisia liiketomintamalleja, joilla voi olla myös positiivisia aluekehitysvaikutuksia samoin  kuin sosiaaliturvan kehittäminen on kriittiinen osa automaation yhteiskunnallisten vaikutusten hallitsemiseksi,” Ullakko täsmentää.

Kari Ullakko

Professori, LUT-yliopisto

How to consider market uncertainties in maintenance policy selection?

How to consider market uncertainties in maintenance policy selection?

Industries that rely their production output on physical assets cope with the trade-off between maximizing operational time while minimizing maintenance to avoid equipment breakdowns. In an uncertain market environment, it is not said that the optimal maintenance policy would remain fixed.

To study the issue, we reproduce a simplified mine environment employing a virtual counterpart that resembles a digital twin (DT) of the system allowing us to study the effects of maintenance planning decisions on the overall profitability. Different system configurations are tested, and the probability to run the mine profitably is estimated with all the combinations of system configuration and maintenance policy in an uncertain market environment.

Michele Urbani

Doctoral Student, University of Trento/
LBM, LUT University

Jyrki Savolainen

Post-doc. Researcher, LBM,
LUT University

The case study presented shows that the proposed methodology is feasible, although the dimensionality of results emerging from model complexity is found to be an issue.

Finally, we discuss the implications of complex DT-models in industrial settings and how they can be used to improve managerial decision-making processes.

Savolainen, J., & Urbani, M., 2021, Maintenance optimization for a multi-unit system with digital twin simulation – Example from the mining industry. Journal of Intelligent Manufacturing.

Keywords

Maintenance optimization, Digital twin, Simulation, Optimization

Pisa-tuloksia ei pidä tarkastella ranking-listauksina

PISA-tuloksia ei pidä tarkastella ranking-listauksina

Media on kiinnostunut saamaan tutkimuksista tuloksia, joiden avulla maat voidaan laittaa paremmuusjärjestykseen milloin missäkin asiassa. Tämä ei ole kuitenkaan syy, minkä vuoksi joka kolmas vuosi OECD-maissa toteutetaan 15 -vuotiaiden valmiuksia mittaava tutkimus. ”Pisan tärkein tehtävä on antaa jokaiselle osallistujamaalle tietoa sen omien oppilaiden osaamisesta, ei laittaa maita järjestykseen ,” tutkimusprofessori Juhani Rautopuro toteaa Helsingin Sanomien artikkelissa.

Rautopuron mukaan listauksia pitäisi ainoastaan ajatella tutkimustulosten sivutuotteena tekemättä tuloksista liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. ” Koulutusjärjestelmän kannalta tärkeämpää on tarkastella trendejä oppimistuloksissa ja tasa-arvoaspekteja kuten sukupuolten eroja, oppilaiden välisten erojen muutoksia, sekä vanhempien sosioekonomisen aseman merkitystä oppimistuloksiin,” Rautopuro jatkaa.

Pisan tulokset kertovat osaamisen tasosta ottamatta kantaa, kuinka osaaminen on syntynyt. ”Pitää huomioida, että tuloksiin vaikuttavat luultavasti myös monet koulun ulkopuoliset asiat. Voidaan siis sanoa, että Pisa kertoo ennemminkin koko yhteiskunnasta enemmän kuin suoraan koulusta,” Rautopuro toteaa.

Suomen menestyminen tutkimuksessa on todistus peruskoulu-uudistuksen onnistumisesta. ”Meillä on onnistuttu samaan aikaan pitämään koulujen väliset erot pienenä ja oppitulokset hyvinä.” Rautopuro toteaa. Hän kuitenkin  huomauttaa, että huolestuttavaa on  oppilaiden välisten erojen kasvu; varsinkin heikot oppilaat ovat entistä heikompia.

Juhani Rautopuro

tutkimusprofessori, Koulutuksen tutkimuslaitos,
Jyväskylän yliopisto

Koulutusjärjestelmät ja yhteiskunta -painoalueen johtaja Koulutuksen arvioinnin dosentti (Helsingin yliopisto)


Rautopuro johtaa ryhmää, joka vastaa kaikkien tärkeimpien kansainvälisten arviointitutkimusten (mm. Pisa, PIRLS, TIMSS) toteutuksesta Suomessa.

Pisa eli Programme for International Student Assessment

On OECD:n kolmen vuoden välein teettämä tutkimus.

Tutkitaan maailmanlaajuisesti 15-vuotiaiden osaamista.

Osallistujan on täytynyt käydä koulua vähintään seitsemän vuotta.

Satunnaisotanta edustaa mahdollisimman hyvin kunkin osallistujamaan koululaisia.

Tutkimuksen tarkoitus on selvittää nuorten tulevaisuuden kannalta keskesiä avaintaitoja.

Tutkimuksessa ei arvioida opetussuunnitelmien sisältöjen hallintaa.

Viimeisimpään, vuoden 2018 Pisa-tutkimukseen osallistui Suomessa noin 8 000 koululaista 200 koulusta. Maailmanlaajuisesti mukana oli noin 600 000 koululaista 79 maasta.