Ratkaisuja tieteestä 14.2.2019
Katso tilaisuuden tallenteet täältä http://www.aka.fi/ratkaisujatieteesta


WP3 Ratkaisuriihi
Datan hyödyntäminen teollisuusprosessien optimoinnissa
Tutkijatohtori Jyrki Savolainen LUT LBM

Teollisuusprosessit tuottavat valtavia määriä aikasarja-dataa. Sen analysoinnissa voidaan hyödyntää uusimpia, tilastomatematiikkaan pohjautuvia, metodeja. Ohjelmistojen kehittyminen ja tietokoneiden laskentatehon kasvu on tehnyt näiden työkalujen käytöstä yksinkertaista ja nopeaa. Usein vähälle huomiolle näyttää jäävän tiedon hyödynnettävyys osana teollisten prosessien kokonaisoptimointia, jossa viime kädessä määräävänä tekijänä on taloudellinen kannattavuus.

Perinteisen data-analyysin rinnalla voidaan hyödyntää systeemitason tekno-ekonomisia simulointimalleja. Näiden avulla pystytään paloina oleva tieto sekä niistä tehdyt johtopäätökset yhdistämään osaksi yrityksen käytännön päätöksentekoa ja rahallisesti mittaamaan vaihtoehtoisista toimenpiteistä saatava hyöty.

WP5 Teknologisen työttömyyden kokemukset
Projektitutkija Mika Hyötyläinen Helsingin yliopisto, Sosiaalipolitiikan laitos

Työn teknologisen kehityksen ennustetaan aiheuttavan radikaaleja muutoksia työelämässä. Yksi muutoksista on ihmistyön määrän väheneminen. MFG4.0:n työpaketissa 5. perehdytään automatisaation, digitalisaation ja robotisaation takia työttömäksi joutuneiden ihmisten kokemuksiin. Niin sanottuja ”teknologisia työttömiä” ei ole Suomessa aiemmin haastateltu ja aiheen tutkimukset ovat keskittyneet lähinnä makrotaloudellisten suuntaviivojen hahmottamiseen, ennustamiseen ja skenaarioiden rakentamiseen. Optimistit ennustavat, että kehitys ei tee ihmistyötä tarpeettomaksi, mutta vähentää tarvetta tehdä merkityksettömiltä tuntuvia töitä, vapauttaen ihmisten aikaa ja resursseja asioille, joista he kokevat tulevansa onnellisiksi ja saavansa täyttymystä. Pessimistit puolestaan ennustavat, että teknologia syrjäyttää lukuisia ihmisiä palkkatyöstä, johtaen ns. ”teknologisen työttömyyden” räjähdysmäiseen kasvuun, jonka seurauksia ovat yhteiskunnallinen kurjistuminen ja sosiaalinen eriarvoisuus. 

Työpaketissa 5. ei ennusteta työn teknologisen kehityksen mahdollisuuksia tai uhkia. Sen sijaan projektin tutkija Mika Hyötyläinen on perehtynyt tämän päivän teknologisten työttömien kokemuksiin ja näkemyksiin haastatteluaineiston avulla. Hänen tutkimuksensa tarkastelee teknologisten työttömien kokemuksia, pärjäämisstrategioita ja suhtautumista työn ja työelämäpalveluiden teknologiseen muutokseen. Teknologinen kehitys on jo aiheuttanut joidenkin ihmisten kohdalla työttömyyttä. Hyötyläinen kysyy, mitä voimme oppia tämän päivän teknologisilta työttömiltä ja kuinka heidän kokemuksensa voivat auttaa valmistautumaan työn kiihtyvään teknologiseen kehitykseen.

Työn teknologinen kehitys ei tapahdu yhdessä yössä. Jokin valtava robotisaation vallankumous ei hävitä työpaikkoja kerralla. Muutos tapahtuu asteittain ja hitaasti, vaikuttaen työelämään kokonaisvaltaisesti. Työttömien kokemukset kertovat, kuinka teknologinen kehitys vaikuttaa esimerkiksi osaamiskysyntään, työnteon tapoihin, sosiaaliseen elämään, työelämäpalveluihin ja työnhakuun yksilön näkökulmasta. Esittelemme alla, haastattelusitaattien avulla, hyvin lyhyesti ja epätieteellisesti joitakin vielä käynnissä olevassa tutkimuksessa havaittuja teemoja, joiden analyysille näemme nyt aihetta. Sitaattien jälkeen on mainittu osallistujan ikä ja työttömyyttä edeltänyt työnimike.

Erityisesti jo pitkän työuran tehneille osallistujille, digitalisaatiosta johtuneet irtisanomiset tulivat yllätyksenä, jopa järkytyksenä. He eivät olleet osanneet ajatella saati varautua tulevansa digitalisaation tai automatisaation syrjäyttämäksi. Monet osallistujat ajattelivat, että yritysten tai yhteiskunnan olisi pitänyt osoittaa, mikä tilanne on edessä ja kuinka siihen voisi varautua.

Jos tätä ajatellaan, että miten yhteiskunnan niin kun olisi tässä pitänyt sitten eri tavalla toimia, niin ehkä mä olisin kaivannut nopeammin sitä, että nyt sun tilanne on tämmönen, koetapas nyt keksiä nopeesti, mistä saisit lisää kompetensseja. Se olisi ehkä tuottanut nopeammin tuloksia. (Hallinnon esimies, 50v.)

Työn teknologinen kehitys näyttäytyy irtisanotulle työnantajan välinpitämättömyytenä. Työllä on valtava rooli yksilön elämässä. Se jäsentää arkea, tuo merkityksellisyyden kokemuksia ja auttaa rakentamaan minäkuvaa. Ihmisiä roboteilla tai verkkopalveluilla korvaava yritys hakee tehokkuutta ja säästöä palkkakuluissa. Automatisaatiotoimet koetaan loukkaavina ja osallistujista tuntui, ettei heidän vuosien työpanoksellaan ollut lopulta työnantajalle merkitystä.

Mun mielestä kannattaisi panostaa siihen ihmisten palkitsemiseen ja siihen varsinkin, että nähdään se, että kuinka paljon ihmiset näkee vaivaa ja kuinka paljon ne antaa omasta elämästänsä niin kun niille yrityksille, missä ne on töissä, minkä jälkeen ne sitten saa kenkää. Että mun mielestä niin kun oikeita ihmisiä ei arvosteta enää sillain, miten kuuluisi arvostaa työelämässä. (Lähikauppias, 26v.)

Alustatalouden povataan tuovan muutoksia tulevaisuuden työelämään. Voisiko alustatyö ja itsensä työllistäminen olla ratkaisu työn teknologiseen murrokseen? Osallistujille alustatyö näyttäytyi lähinnä työelämän silppuuntumisen, prekarisaation ja epävarmuuden jatkeena. Varsinkin nuoret osallistuja valittelivat, että työelämä on täynnä epävarmuutta ja osa-aikaisuutta. Alustatyön ei ajateltu tuovan tähän merkittävää muutosta. 

Ei mulla periaatteessa ole mitään jotain tällaisia Uberiä ja näitä vastaan, että jos se joillakin toimii ja tykkää siitä. Mut aika paljon siitä on vaan lukenut, että se ei välttämättä sitten kuitenkaan tarjoa ihan elantoa ja että siinä joku vetää välistä ja näin. Että ei mulla siitä mitään vahvaa mielipidettä ole. Mutta en suhtaudu siihen hirveän luottavaisesti, että se tulisi olemaan mikään sellainen juttu. (Sekatyöläinen, 29v.)                        

Työelämän teknologiseen kehitykseen eivät liity ainoastaan työtehtävien muuttuminen ja työpaikkojen katoaminen sekä niiden aiheuttamat huolet. Työttömien työnhakijoiden arkeen vaikuttaa voimakkaasti myös työnhakuprosessien digitalisoituminen. Yritykset säästävät siirtämällä työnhakuprosessin eri vaiheet verkkoalustoille. Osallistujat suhtautuivat kriittisesti verkkoalustoille ulkoistettuun työnhakuun.

Mä en tajua, että työntekijöiden palkkaaminen ulkoistetaan joillekin [verkko]testeille. Että tämä testi kertoo nyt, että sä olet tällainen. On ihan uskomatonta, että joku ihminen, että sillä on niin huono ihmistuntemus, että se ei tiedä onko toisesta työntekijäksi heille vai ei. Että annetaan jonkun koneen päättää! (Logistiikan esimies, 52v.)

Teknologinen muutos iskee myös työttömille kohdistettuihin työelämäpalveluihin. Julkishallintoa tehostettaessa työttömien palveluita digitalisoidaan. Esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimiston palvelut, ja niihin liittyvät tiedot ja lomakkeet löytyvät verkkoalustoilta. Työtön kohtaa näitä palveluita tarvitessaan yhä harvemmin ihmisen. Tämä herätti osallistujissa vieraantuneisuuden tunteita.

Ärsyttää semmoinen tietynlainen kasvottomuus, koska mä tykkään hoidella asioita ihmisten kanssa. TE-toimisto on mulle edelleen tuolla netissä vaan joku paikka… En ole tavannut yhtään fyysistä ihmistä missään vaiheessa. Niin siis ihan semmoinen, että ihmiskasvoisuus olisi jotenkin jatkossa mukana, niin se olisi mieluisaa. (Graafikko, 60v.)

Oli kyseessä sitten lähikaupan automatisoituminen, työelämäpalveluiden käyttäminen tai työhakemuksen tekeminen verkossa, oli yksi osallistujien suurimmista huolista teknologisessa kehityksessä ihmiskontaktin katoaminen. Automatisoituneen lähikaupan irtisanottu työntekijä pohti asiaa näin:

Mitä mä oon kuullut palautetta tästä robottikaupasta siltä asiakasryhmältä, ketä meilläkin oli, niin he sano, että heijän elämä on vaikeutunu ihan hirveesti sen jälkeen. Me oltiin kuitenkin vanhuksia palveleva lähikauppa, mistä sai sen maidon ja leivän ja ne oluet. Mutta nyt kun siel on robottikauppa, niin se vanhustenkin päivittäinen sosiaalinen hetki, se pieni hetki mikä niillä oli, niin se on jäänyt kokonaan pois, koska ei se robotti juttele sulle siellä kassalla. Se saatto olla se vanhuksen ainoa ulkopuolinen ihminen, ketä se näki koko päivän tai viikon aikana, ku se tuli käymään kaupassa. (Lähikauppias 26v.)

Huolta aiheutti myös teknologisen kehityksen eriarvoisuutta lisäävä taipumus.

Ajattelen todella, että teknologia on tehnyt yhteiskunnasta eriarvoisemman… Tehnyt niistä ihmisistä rikkaampia, joilla on informaatiota ja resursseja. Ja tehnyt muista, jotka eivät ole herkkiä teknologiselle kehitykselle tai joilta puuttuu taitoja, tai puuttuu rahaa opetella taitoja, köyhiä. (Markkinoinnin asiantuntija, 27v.)

Tweet