WP 2 Automation and distributed manufacturing

Lappeenranta University of Technology (LUT)
– lead by
Dr. Heikki Handroos
[email protected]
+358 405107599

Dr. Heidi Piili
[email protected]
+358 40 5510710

Dr. Kari Ullakko
[email protected]
+358 50 410 53 76

3D-tulostus tarjoaa mahdollisuuksia myös käsityömarkkinoille

Käsityöläisyys on ollut Johanna Kosken elämässä lapsesta saakka. Sekä äiti, että mummo opettivat hänelle erilaisia kädentaitoja. Mummolassa paras paikka oli kangaspuiden alla. Sieltä hän tarkkaili, kun mummo kutoi kuultokudoksia tai mattoja. Koski onkin leikillisesti sanonut oppineensa neulomaan ennen kuin osasi lukea.

Kuva: Antti Tuominen

Kiinnostus käsitöitä kohtaan pysyi ja vahvistui vuosien varrella. Koski valmistui vaatetusalan artesaaniksi. Tämän jälkeen naisen käsissä on syntynyt kolme neulekirjaa yhteistyössä Kristel Nybergin kanssa, sekä iltapukuja vanhojentansseihin ja Linnan juhliin. Tällä hetkellä Koski opiskelee liiketaloutta Laurea-ammattikorkeakoulussa. 

Koskelle oli ensi hetkistä selvää, kuinka hän voisi hyödyntää 3D-tulostusta
Kosken ensikosketus 3D-tulostamiseen tapahtui Helsingissä Worldcon 75 -tapahtumassa vuonna 2017.  “Siellä oli  työpaja, jossa esiteltiin, mitä 3D-tulostuksella voi tehdä. Sain välittömästi ideoita, kuinka voisin itse hyödyntää tätä tekniikkaa. Heti tapahtuman jälkeen kävin muutaman ajatuksen tulostamassa kirjastossa valmiista malleista, joita löytyi mm. Thingiversen. sivuilta” Koski kertoo. Syksyllä 2019 kotiin tuli ensimmäinen 3D-tulostiin. Tutustuminen 3D-tulostukseen jatkui Jyväskylän AMK:n Campus Onlinesta löytyneellä  Inventor -perusteet-kurssilla. “ Ilmoittauduin sinne ja innostuin oppimistehtävistä niin paljon, että ahersin aina kokonaisia työpäiviä kerrallaan tehtävien parissa. 3D-kotitulostin oli ehdokkaana vuoden 2018 turhakkeeksi. Ylen aiheesta tekemä juttu sai Kosken JAMKin kurssitehtäviä tekiessä pohtimaan tarkemmin, mikä on järkevää tulostamista. “Ajattelen, että 3D-tulostus soveltuu parhaiten  asiakkaalle personoituihin tuotteisiin, jolloin tulosteista tulee uniikkeja samalla tavalla kuin käsitöistä” Koski määrittelee.

3D-tulostettuja kaavamalleja

Kasvomaskikaava 3D-tulostamalla
Maaliskuussa 2020 koronavirus pääsi valloilleen Etelä- ja Keski-Euroopassa. Tarvikepulan vuoksi tarvittiin monenlaista kekseliäisyyttä. 3D-tulostuksella löydettiin kriittisessä tilanteessa hyvinkin innovatiivisia ratkasuja.  “Ryhdyin itsekin miettimään, miten 3D-tulostusta voisi hyödyntää” Koski toteaa. Pitkänlinjan käsityöläiselle lähestyminen oli selvä: Koski ei lähtenyt 3D-tulostamaan valmiita tuotteita vaan suunnitteli 3D-tulostettavan kasvomaskikaavan Naisten Valmiusliitto ry:n kaavan pohjalta. kasvomaskille. Kaava ja kaavan 3D-malli ovat myynnissä Kosken nettikaupassa. “Tuotteita on mennyt usealle mantereelle. Kaukaisimmat asiakkaat ovat olleet Australiasta, Brasiliasta ja Yhdysvalloista. Euroopassa eniten tilauksia on tullut  Isosta-Britanniasta ja Espanjasta” Koski summaa. 

Valmis kangasmaski

Kasvomaskikaavan ja sen mallinteen lisäksi Koski on suunnitellut myyntiin neulonnassa käytettäviä silmukkamerkkejä. “3D-tulostuksen kaupallinen hyödyntäminen käsityötarvikkeiden myynnissä on vielä lasten kengissä. Haluaisin tutkia aihetta vielä enemmän ja selvittää, millaisia sovelluksia on yrityskentällä jo käytössä ja mitä kannattaisi lähteä itse kehittämään.” Koski kertoo.

langankuluttaja.blogspot.fi

The doctoral dissertation of MFG4.0

D.Sc. student Francois Miterand Njock Bayock, Master of Science in Technology, will defend his doctoral dissertation in the field of laser welding technology LUT University on 30th of June at 9:30 a.m., room 1316. His dissertation is titled Thermal analysis of dissimilar weld joints of high-strength and ultra-high-strength steels. Professor Sanbao Lin of Harbin Institute of Technology, China will act as an opponent.

This thesis is done as part of Manufacturing 4.0 project which is funded by Strategic Research Council.

Watch the event
Full thesis available

Merkittäviä 3D-tulostusinnovaatioita ja onnistumisia maailmalta; 3D-tulostamisen hyödyntämisessä pitää käyttää harkintaa kriisitilanteessakin

Merkittäviä 3D-tulostusinnovaatioita ja onnistumisia maailmalta

3D-tulostamisen hyödyntämisessä pitää käyttää harkintaa kriisitilanteessakin

WHO:n 11.3.2020 pandemiaksi luokittelema COVID-19 on saanut koko maailman terveydenhuollon vaikeuksiin. Tilanteen yhtäaikaisuus eri puolilla maailmaa on aiheuttanut pulaa jopa ihan tavallisista terveydenhuollon tarvikkeista. 
Hätään on herätty meillä Suomessakin: sosiaali- ja terveysministeriö on
päättänyt avata huoltovarmuusvarastot ensimmäistä kertaa historiassaan.

Euroopan koronavirustilanne on osoittanut, että aiemmin luultua suurempi osa sairaalahoidossa olevista potilaista tarvitsee tehohoitoa. Tästä syystä hengitystä tukevien laitteiden ja niiden osien saatavuudella on ratkaiseva merkitys.  Äärimmäisissä tilanteissa, joissa tuotanto- ja jakeluketjut ovat katkenneet,  joudutaan miettimään vara- ja kulutusosien hankkimista uusin keinoin. Pahiten pandemian koettelemilta  alueilta on mediassa raportoitu erilaisista innovaatioista, joiden avulla hätätilanteen tarvikepulaan on pystytty löytämään uusia ratkaisuja. Yksi esiinnoussut menetelmä on 3D-tulostus, ammattilaistermein lisäävä valmistus, joka mahdollistaa ketterät toimitusketjut sekä paikallisen tuotannon.

 

Kannustavia esimerkkejä maailmalta

Maaliskuun puolessa välissä kerrottiin fyysikko ja tiedevaikuttaja Massimo Temporellin ideoimasta ja italialaisen Isinnovan kehittämästä 3D-tulostetusta hengityskoneen venttiilistä.  Fyysikot ja insinöörit saivat reilussa kuudessa tunnissa ensimmäisen venttiilin valmiiksi. Tuossa ajassa alkuperäinen venttiili mitattiin, käänteissuunniteltiin (reverse engineering) ja tulostettiin.  Suoritusta voidaan pitää melkoisena ihmeenä, sillä toimijat olivat eri puolilla Italiaa ja koko maassa vallitsi karanteeni.

 

 

Isinnovassa ei 3D-tulostus jäänyt pelkästään Venturi-nimisen venttiilin suunnitteluun. Muutamia päiviä myöhemmin he raportoivat insinöörinsä Cristian Fracassin suunnittelemasta uudesta  Charlotta-venttiilistä, jonka avulla pintasukellukseen tarkoitetuista maskista pystytään modifioimaan happinaamari ensiapukäyttöön potilaille, jotka odottavat pääsyä varsinaiseen hengityskoneeseen. Tämä innovaatio on ollut kokeilussa maaliskuun lopussa jo yli 500 potilaalla. Jonkinlaista näyttöä sen toimivuudesta on olemassa, sillä sosiaalisessa mediassa liikkuu pyyntöjä lahjoittaa omia happinaamariksi muokattavissa olevia sukellusmaskeja sairaaloiden käyttöön, mikäli tulee tarvetta.

Alkuperäinen venttiili ja 3D-tulostettu. Kuva:3D -Printing Media Net work

Sosiaalisessa mediassa kiertävä mainos maskien lahjoittamisesta sekä päivitys niiden käytöstä.  Kuvakaappaukset: Facebook

Italialaisten innovaatioiden lisäksi Espanjassa on kehitetty 3D-tulostuksen avulla ventilaattori. ”Leitat1-ventilaattori  tulee käyttöön kriittisellä hetkellä, kun perinteisiltä markkinoilta laitteita ei ole saatavilla”, kertoo Manel Balcells, terveysasiamies Leitatin teknologiakeskuksesta.  Tuotannon sujuvuuden parantamiseksi ventilaattorin mallia ja komponentteja on yksinkertaistettu, jotta se on käytännöllinen ja helposti tuotettavissa lisäävän valmistuksen avulla.  

Espanjalainen Leitat1-ventilaattori. Kuva: 3dadept

3D-tulostettu visiiri. kuva: Prusa Research

Happimaskien ja ventiileiden lisäksi  3D-tulostusta on käytetty mm. erilaisten suojavarusteiden valmistuksessa. Tästä esimerkkinä Tšekeistä Josef Prusan kehittämä visiiri, jonka 3D-malli on vapaasti ladattavissa.  Visiirin kehittäjä on myös valmistanut ensimmäisen 12 000 kappaleen erän visiireitä paikallisten terveydenhuollonammattilaisten käyttöön. Tarvikkeiden puutteesta kertoo, että heiltä on pyydetty uusi 90 000 visiirin erä. 

Esimerkkejä maailmalta pandemian vastaan taistelemisesta lisäävän valmistuksen avulla on luettavissa päivittäin. Näiden esimerkkien levittämistä varten muun muassa  Facebookiin on luotu ryhmiä, joissa jaetaan uusimpia 3D-tulostuksen COVID-19-innovaatiota. Ryhmät ovat keränneet kiinnostuneita maailmanlaajuisesti ja jäsenmäärät ovat kasvaneet päivittäin. Sosiaaliseen mediaan on pandemian myötä muodostunut myös yhteisöjä, joilla on halu kerätä tietoa ja tarjota apua hädän hetkellä. Yhtenä innoittajana on varmasti hienot saavutukset, joiden avulla on jo pystytty pelastamaan ihmishenkiä.

Suomen yliopistoista löytyy monipuolista 3D-tulostusosaamista. Kuva: LUT-yliopisto Lasertyöstön ja 3D-tulostuksen tutkimusryhmä.

Suomalaiset asiantuntijat suhtautuvat varovaisen positiivisesti 3D-menetelmän hyödyntämiseen

Maaliskuun puolen välin jälkeen pidetyssä Women In 3D Printing -tapaamisessa 3D-tulostuksen asiantuntijat (muun muassa Italiasta) raportoivat  3D-tulostusyhteisöjen sisällä kasvavasta ilmiöstä. Apu on ollut välillä niin ylitsevuotavaa, että se on tukkinut terveydenhuoltoviranomaisten puhelinlinjat.  “On ihailtavaa, että tällainen maailmanlaajuinen kriisi yhdistää saman alan ihmisiä ja synnyttää halua auttaa. On myös mahtavaa, että hyvinkin lyhyessä ajassa nämä yhteisöt ovat löytäneet todella innovatiivisia 3D-tulostusratkaisuja. Ennen kaikkea hienoa on ollut nähdä,  että 3D-tulostus voi tässä tilanteessa olla apuna ketteränä valmistusmenetelmänä. Vaikka lisäävän valmistuksen päätekniikat ovat kehitetty nelisenkymmentä vuotta sitten, kyse on kuitenkin melko uudesta teknologiasta, jonka osaajajoukko on tällä hetkellä varsin heterogeeninen kotitulostinharrastelijoista koviin ammattilaisiin”, Lasertyöstön ja 3D-tulostuksen tutkimusryhmän vetäjä sekä professori Heidi Piili LUT-yliopistosta muistuttaa. 

Yleinen käsitys 3D-tulostuksesta on, että se on helppo ja yksinkertainen tapa valmistaa osia. “Tämä voi pitää paikkansa, jos valmistetaan yksinkertaisia kappaleita, joilla ei ole mitään teknisiä vaatimuksia ja joiden käyttö ei aseta ihmisiä tai omaisuutta vaaraan”, konetekniikan professori Antti Salminen Turun yliopistosta kertoo. “ Yksinkertaisia muotoja ei myöskään kannata välttämättä 3D-tulostaa sarjatuotantona, sillä monesti niitä pystytään tuottamaan perinteisillä tekniikoilla huomattavasti halvemmalla ja nopeammin. Toisin sanoen aina pitää miettiä 3D-tulostamisen tarkoituksenmukaisuutta”, konetekniikan professori Jouni Partanen Aalto-yliopiston Konetekniikan laitokselta täydentää.

Teollisesti valmistettujen tuotteiden ominaisuuksia valvotaan sovelluskohteen mukaisin säännöin ja teknisin suorituskykyvaatimuksin, joista valtaosa perustuu turvallisen käytön asettamiin reunaehtoihin. “Teollinen tulostaminen ilman riittävää taustatietoa voi tuottaa osan, joka näyttää toimivalta, mutta joka ei täytä standardeja tai teknisiä vaatimuksia ja aiheuttaa jopa riskin käyttäjälleen”, Salminen kertoo. Ongelmana voi olla myös, että materiaali ei sovi käyttökohteeseen, tulosteen laatu ei täytä käytön vaatimuksia,  kappaleen toiminnot voivat rikkoa muita ympäröiviä laitteita ja tuotteen lujuusominaisuudet eivät riitä käyttökohteeseen. “Pahimmillaan vääränlainen 3D-tuloste voi aiheuttaa vakavan vaaran käyttäjälleen tai ympäristölleen.” Salminen painottaa.


Jos teollisesti valmistettujen tuotteiden ominaisuuksia valvotaan tarkasti, lääketieteen sovellusten tulostusta niin materiaalien kuin valmistustekniikoiden osalta vieläkin tiukemmin säädelty.

3D-tulostus mahdollistaa ketteränä valmistusmenetelmänä täysin uudenlaisen ja joustavan tavan tehdä tuotteita myös poikkeusaikoina. Kuva: LUT-yliopisto, Lasertyöstön ja 3D-tulostuksen tutkimusryhmä.

3D-tulostettu yksilöllinen silmänpohjan implantti. Kuva: Mika Salmi (Aalto-yliopisto).

3D-tulostamalla on tehty paljon erilaisia lääketieteen sovelluksia, kuten esimerkiksi implantteja. Kun puhutaan näistä sovelluksista, täytyy kuitenkin aina ottaa huomioon niille asetut vaatimukset ja viranomaismääräykset sekä niiden turvallisuus, standardit, sopivuus käyttötarkoitukseen, toimintakyky, materiaalit ja niiden hyväksynnät, tulostusprosessin hallinta, jälkikäsittelyt, dokumentointi, laadunhallinta,  vastuukysymykset sekä lukuisia muita asioita. Eli huomioitavien asioiden lista on pitkä. Se, että 3D-tulostuslaitteessa käytettävällä materiaalilla on hyväksyntä lääkinnälliseen käyttöön ei vielä riitä siihen, että sitä voisi lääketieteen sovelluksissa käyttää”, tutkimusjohtaja Mika Salmi Aalto-yliopiston Digitaalisen suunnittelun laboratoriosta kertoo.

Akuutti hätätilanne voi kuitenkin vaikuttaa tiukasti määriteltyihin standardeihin. “Äärimmäisissä tilanteissa, joissa tarvikkeita ei ole saatavilla, kuten Italiassa, voidaan todennäköisesti joutua joustamaan regulaatioista kun vaakakupissa on hmishenget. Tästä ei ole kenelläkään kokemusta Suomessa, joten on vaikeaa ottaa kantaa, miten tulostamisen hyödyntäminen käytännössä menisi”, Piili jatkaa.

 

Vaikka määräyksistä pystyttäisiin antamaan periksi, erityisesti hätätilanteissa asiantuntijuudella on mitä suurin merkitys.  “Ilman useiden vuosien asiantuntijuutta on haasteellista ymmärtää saati osata arvioida erilaisten toimijoiden kykyä tulosteiden valmistamisessa. 3D-tulostus, varsinkin vaativissa ja tiukkaan säädellyissä käyttökohteissa, kuten sairaalatarvikkeiden valmistuksessa, edellyttää muun muassa vuosien käytännön kokemusta, tietoa alan standardeista sekä yleistä valmistustekniikoiden syvällistä osaamista. Tämän takia on tärkeää, että terveysviranomaisilla on käytettävissä lisäävän valmistuksen asiantuntijoita, jotta 3D-tulostusta pystytään hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla ”, Piili täsmentää.

Suomalaisilla yrityksillä valmiuksia toimia

Olemme tehneet alustavia selvityksiä siitä, miten voisimme auttaa terveydenhuollon ammattilaisia niin 3D-skannauksen, -suunnittelun kuin -tulostuksen osalta poikkeustilanteessa. Maailmalta muutamia esimerkkejä on noussut esiin, mutta käytännössä vain mielikuvitus sekä vaaditut standardit ja muut regulaatiot eri käyttökohteissa ovat rajana”, kertoo teknologiajohtaja ja yrityksen toinen perustaja Tomi Kalpio 3DTechiltä. 3DTtechillä on kapasiteettia tulostaa suurempiakin kokonaisuuksia. “Ajamme massatuotantoa 24/7 myös näinä haasteellisina aikoina, joten isotkin sarjakoot ovat mahdollisia. Esimerkiksi pieniä muutaman sentin kokoisia osia pystytään valmistamaan useita tuhansia kappaleita muutamassa päivässä”, Kalpio lisää.

 

Hämeenlinnalaiselta metallien tulokseen erikoistuneelta Delvalta kerrotaan, että tarvittaessa heillä olisi valmius auttaa lääketieteellisissä sovelluksissa tarvittavien metallisten komponenttien valmistuksessa.  “Meillä on käytettävissä kaksi metallitulostinta. Pystymme pyydettäessä tekemään normaalituotantoa toisella koneella ja tällaiset poikkeavat toimitukset voitaisiin keskittää toiselle koneelle.” Delvan toimitusjohtaja Jarmo Kastell kertoo. Delvalla on valmius käyttää tulosteissa ruostumatonta terästä (316L) sekä titaania vaativissa käyttökohteissa.  Nämä molemmat materiaalit soveltuvat lääketieteen sovelluksiin. “Pelkkä lääketieteen sovelluksiin sopiva materiaali ei kuitenkaan ole tae, että tulosteita voidaan tehdä lääketieteen sovelluksia varten. Ensiksi pitäisi hyväksyttää niin  laite ja  kuin käytettävät prosessit viranomaisella.”, Kastell täsmentää.

Koronaviruspandemian kaltaisissa poikkeustilanteissa joudutaan keksimään uudenlaisia menetelmiä tarvikepulan ratkaisemiseksi. 3D-tulostus on yksi merkittävä menetelmä joustavana  ja nopeana valmistustekniikkana varsinkin silloin, kun tavaroiden ja ihmisten liikkumista on rajoitettu.

 

Metallista 3D-tulostettu esimerkkikappale, joka demonstroi tekniikan mahdollisuuksia. Kuva Markku Lindqvist (Delva).

Metallien 3D-tulostus toimii myös yölläkin pienellä miehityksellä. Kuva Markku Lindqvist (Delva).

Expert forumilla mukana useita MFG4.0-tutkijoita

Expert forum: Urban mining and metal recovery from low value ores and sidestreams


25.11.2019 Helsingin Messukeskukseen kokoontuu joukko asiantuntijoita keskustelemaan uudenlaisista näkökulmista kaivostoimintaan sekä metallien talteenottoon vähäarvoisista malmeista ja sivuvirroista. Tapahtumassa on puhujia sekä yliopistoista että yrityksistä. Lisäävä valmistus eli 3D-tulostus on keskeisessä näkökulmassa monessa esityksessä, ja alan asiantuntijat esittelevät sen hyödyntämistä erotustekniikassa.

Erityisesti lisäävää valmistusta käsittelevät tohtori Heidi Piili ja apulaisprofessori Eveliina Repo
LUT-yliopistosta.
Piilin esitys käsitteleemetallien 3D-tulostusta ja virtuaalisista oppimista. apulaisprofessori Eveliina Repo, joka kertoo 3D-tulostetuista elektrodeista ja adsorbenteista metallien talteenotossa.

Apulaisprofessori Repo kertoo 3D-tulostetuista elektrodeista ja adsorbenteista metallien talteenotossa. Foorumin puhujat lähestyvät metallien talteenottoa innovatiivisilla ja tarkoitukseensa kohdistetuilla menetelmillä ja teknologioilla.

Esityksien lisäksi tapahtumassa on näyttely, jonka aiheet käsittelevät sekundääristen materiaalien käyttöä ja prosessien sivuvirtojen tehokkaampaa hyödyntämistä siirtyessä kohti raaka-aineiden kiertotaloutta.

Kuvassa 3D-tulostettuja elektrodeja

Foorumin pääpuhujina toimivat tohtori Kris Broos (VITO) ja tohtori Guilhem Grimaud (MTB). He molemmat ovat asiantuntijoita kestävässä kehityksessä, materiaalien kierrätyksessä ja kiertotaloudessa. Foorumissa käydään läpi modernien teknologien, kuten lisäävän valmistuksen, tarjoamia ratkaisuja ja mahdollisuuksia metallien talteenottoon ja kaivosteollisuuteen. Tapahtuma on suunnattu yrityksille, jotka etsivät uusia teknologiota, ratkaisuja, ideoita tai projektikumppaneita. Foorumia toteuttamassa ovat mukana CST, EIT Raw Materials ja LUT-yliopisto.

Expert Forumilla on myös esillä tutkijatohtori Jyrki Savolaisen posteri, joka käsitteleen kaivosten teknis-taloudellisia simulointimalleja. Digital twin model for metal mining investments; Managing complexity with simulation

sekä Atte Heiskasen, Pinja Niemisen, Heidi Piilin ja Eveliina Revon posteri, joks käsittelee Elektrodien 3D-tulostusta : Additive manufacturing of electrodes from metals

Metallien 3D-tulostuksen tilanne Suomessa

Hitsaustekniikka-lehdessä käsitellään lisäävän valmistuksen nykytilaa
Kirj. LUT-yliopisto, Lasertyöstön ja 3D-tulostuksen tutkimusryhmä:
Markus Korpela, Atte Heiskanen, Niko Riikonen, Heidi Piili, Antti Salminen

LUE KOKO ARTIKKELI

Metallien 3D-tulostus on jatkanut kasvuaan Suomessa tämän vuoden aikana – ainakin laitehankintojen osalta. Karkeasti puolet tahoista käyttävät laitteita opetus- ja/tai TKI-tarkoituksiin, kun taas loput toimivat palveluntarjoajina tai valmistavat kappaleita oman tuotantonsa tarpeisiin. Kahta laitetta lukuun ottamatta kaikki valmistavat kappaleita kerros kerrokselta mikrotason (laser-)hitsaukseen perustuvalla tekniikalla, eli jauhepetisulatuksella. Nämä kaksi hyödyntävät materiaalin pursotusta, eli samaa perustekniikkaa, jota kuluttajakäyttöönkin myytävät muovien 3D-tulostimet.

LUT-yliopiston uusin metallien 3D-tulostin. Kuva: LUT Laser

Palveluntarjoajille ensimmäinen metallitulostin tuli Suomeen viisi vuotta sitten. Nyt palveluntarjoajia, joilla on oma metallitulostin Suomessa, on tiettävästi viisi kappaletta. Suomalainen teollisuus hyödyntää metallien 3D-tulostusta vielä vähäisissä määrin. Julkisuudessa on ollut esillä muutaman suomalaisen yrityksen tulostettuja sovelluksia, mutta näitä kaivattaisiin lisää ikään kuin rohkaisuksi muille yrityksille lähteä pohtimaan metallien 3D-tulostusta valmistusmenetelmänä. Menetelmällä on paljon rajoituksia ja se soveltuu vain hyvin valikoituihin sovelluksiin, mutta sovelluksen löytyessä säästöt voivat olla merkittäviä.

Kuva: LUT Laser

Korpela (2019) haastatteli Alihankintamessuilla (2018) 76 suomalaista kone- ja metallialanyritystä selvittääkseen muun muassa, minkä verran yritykset ovat hyödyntäneet metallien 3D-tulostusta. Yrityksistä 93 % oli pk-yrityksiä. Haastateltuja yrityksiä oli lähes jokaisesta maakunnasta painottuen Keski-Suomeen ja rannikkomaakuntiin. 18 % yrityksistä oli kokeillut metallien 3D-tulostusta alihankintana ja 23 % niistä, jotka eivät vielä olleet, aikoivat kokeilla sitä lähitulevaisuudessa. Kuitenkin vain yksi yritys arvioi sen tapahtuvan seuraavan 12 kuukauden aikana. Yrityksillä oli siis jossain määrin suunnitelmia asian suhteen, mutta ilmeisesti konkreettisiin toimiin ei vielä oltu ryhdytty. 5 % vastaajista ei osannut sanoa, oliko yritys vielä hyödyntänyt menetelmää. Vain 5 yritystä arvioi tilanneensa yli viisi tulostettua metallikappaletta ja vain 2 yritystä yli viisikymmentä. Metallien 3D-tulostusta sarjatuotantona siis hyödyntää mahdollisesti vain hyvin harva suomalainen yritys.

Kyselyssä pyydettiin yrityksiä myös arvioimaan syitä siihen, miksi metallien 3D-tulostusta ei oltu vielä hyödynnetty. Hieman yli puolet yrityksistä arvioi, ettei heillä ole ollut tarvetta metallien 3D-tulostukselle. Tämä on ymmärrettävää, koska nykyisen teknologian avulla ei pystytä valmistamaan kappaleita kannattavasti kuin tiettyjen reunaehtojen puitteissa. Mielenkiintoista toisaalta on, että vain noin viidesosa vastaajista valitsi syiksi menetelmän yleisiä rajoituksia, kuten kappaleiden rajoitettu koko, laadulliset seikat tai korkeat kustannukset. Tietotaidon puute korostui selkeästi tuloksista, joten suomalaisen kone- ja metalliteollisuuden voidaan todeta tarvitsevan koulutusta aiheeseen liittyen.

Kuva: LUT Laser

3D-tulostuksen opetus onkin lisääntynyt suomalaisissa teknillisissä korkeakouluissa jatkuvastiviime vuosien aikana, ja useilta tahoilta löytyy omia laitteita tutkimus- ja opetuskäyttöön.

Lisäksi on tiedossa, että ainakin pari uutta ammattikorkeakoulua olisi hankkimassa lähitulevaisuudessa laitteistot myös metallien tulostamiseen. Tämä kehityssuunta tulee automaattisesti lisäämään yritysten ymmärrystä tästä muihin valmistusmenetelmiin nähden uudesta menetelmästä, koska tulevaisuuden insinöörit vievät tietotaitonsa työelämään sinne siirtyessään.

Itse tutkimusta viedään eteenpäin erilaisten tutkimushankkeiden avulla, joita esimerkiksi LUT-yliopistossa on käynnissä seuraavasti:

ReGold-AM: Kullan talteenoton tehostamista elektroniikkajätteestä ja teollisuuden sivuvirroista lisäävällä valmistuksella. Rahoitus: Suomen Akatemia.

Teollisuuden 3D-tulostus (Me3DI): Muodostetaan teollinen metallien 3Dtulostuskeskittymä Etelä-Karjalan alueelle. Rahoitus: Euroopan aluekehitysrahasto.

Teollisuuden huippuosaaja (Chief Expert in Engineering, CEE): Koulutetaan tekniikan alan asiantuntijoita hyödyntämään moderneja tekniikoita ja ympäristöjä työssään. Rahoitus: Euroopan sosiaalirahasto.

– MFG 4.0: Tutkitaan ja selvitetään valmistavan teollisuuden tulevaisuutta monelta kantilta.Projektin painopiste on 3D-tulostuksessa ja teollisessa automaatiossa, niiden kehityksessä ja niiden mukanaan tuoman valmistavan teollisuuden murroksen ymmärtämisessä ja siihen varautumisessa. Rahoitus: Strateginen tutkimusneuvosto (STN).

Ympäri Suomea on lisäksi käynnissä erilaisia koulutushankkeita ja -tilaisuuksia, joissayrityksiä koulutetaan ymmärtämään tekniikan mahdollisuuksia – sekä rajoitteita. Yksittäiset tahot, kuten LUT-yliopisto, järjestävät yrityksille räätälöityjä koulutuspaketteja aiheeseen liittyen.