WP 2 Automation and distributed manufacturing

Lappeenranta University of Technology (LUT)
– lead by
Dr. Heikki Handroos
[email protected]
+358 405107599

Dr. Heidi Piili
[email protected]
+358 40 5510710

Dr. Kari Ullakko
[email protected]
+358 50 410 53 76

MFG4.0 sai näkyvyyttä T&T-lehdessä:

3D LUT kehittää tulostuksen monitorointia

Tekniikka&Talous-lehden artikkeli käsittelee LUT-yliopiston uusinta 3D-tulostinta ja hankkeiden merkitystä tutkimukselle. “Materiaalitutkimus tulee olemaan yksi tulevaisuuden merkittävimmistä lisäävän valmistuksen tutkimusaloista ja sillä on suora yhteys teollisuuden tarpeisiin. ‘Onneksemme meillä on useita aihetta käsitteleviä hankkeita kuten Suomen Akatemian Strategisen neuvoston rahoittama MFG4.0 ja Suomen Akatemian rahoittama ReGold-AM. Nämä hankkeen mahdollistavat täysipainoisen keskittymisen tutkimukseen, jolloin myös uusia innovaatioita syntyy nopeammin’, Piili kertoo.”

Juttu kokonaisuudessaan vain tilaajille:
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/lut-kehittaa-tulostuksen-monitorointia/59a629fa-e1b8-42d9-84ee-95f59d6cbb42

LUT-yliopistossa panostetaan 3D-tulostukseen ja sen koulutukseen -Tarkoituksena on pysyä Suomen lisäävän valmistuksen kärkiyliopistona tulevaisuudessakin

Kuva: LUT-yliopisto\LUT Laser
Kuva: LUT-yliopisto\LUT Laser

Yliopiston hallituksen päätöksen taustalla investoida toiseen metallien
3D-tulostuslaitteistoon on LUT-yliopiston yli kymmenen vuoden mittainen tutkimustyö lisäävästä valmistuksesta ja 3D-tulostamisesta. Vuonna 2011 saadun ensimmäisen laitteiston kanssa on tehty paljon niin akateemista kuin teollista tutkimusta.

Kuva: Heidi Piili
Uusi tulostin odottaa käyttöönottoa

Tutkimustyön lisäksi vuonna 2012 LUT-yliopistossa alkoi lisäävän valmistuksen ja 3D-tulostuksen liittyvä opetus sekä koulutus.  ”Tällä hetkellä lisäävän valmistuksen opetusta on kandidaattityöntekijöille, diplomi-insinöörivaiheessa oleville opiskelijoille sekä jatko-opiskelijoille eli väitöskirjaa tekeville opiskelijoille. ”dosentti Heidi Piili kertoo.

 Nyt perustutkintokoulutuksessa on 160 opiskelijaa ja jatkokoulutuksessa 10. ”Vuosien 2020-2024 aikana on valmistumassa 10 väitöskirjaa aiheesta.” Piili jatkaa.  Perusopetustyön lisäksi LUT-yliopistossa on tarjottu runsaasti erilaisia teollisuudelle suunnattuja koulutuksia. ”Voidaan sanoa, että LUT-yliopistolla on tarjolla yksi laajimmista koulutus-ja opetusvalikoimista koko Suomessa.” Piili täsmentää.

Kuva: Anna Huusko
Dosentti Heidi Piili esittelee 3D-tulostettua muistitikun kuoria.

LUT-yliopistossa lisäävästä valmistuksesta ja 3D-tulostuksesta on tehty kuluneen 10 vuoden aikana yli 70 tieteellistä julkaisua ja yli 30 opinnäytetyötä. “Tavoitteemme on, että voisimme tekemämme tutkimuksen ja teollisen yhteistyön avulla olla Suomen numero niin tutkimuksessa kuin opetuksessa ja samalla toimia yhteiskunnallisena tiennäyttäjänä 3D-tulostuksessa.” Piili kertoo.

Kuva: LUT-yliopisto\LUT Laser

Yhtenä onnistumisen edellytyksenä ovat hankkeet, joiden avulla tutkimusta pystytään viemään laajamittaisemmin ja syvällisemmin eteenpäin. ”Hankkeiden avulla mahdollistetaan yhteistyö niin kotimaisen kuin kansainvälisen teollisuuden kanssa, jotta tutkimustulokset saadaan implementoitua laajasti. Yhtä tärkeä aspekti hankkeissa on yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten opetus- ja tutkimuslaitosten kanssa, jotta hankkeille saadaan myös suora yhteys opetus- ja tutkimustoimintaan. ”Piili jatkaa.

LUT-yliopistossa on tällä hetkellä menossa useita 3D-tulostukseen liittyviä hankkeita, kuten Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamana Valmistus 4.0-hanke (MFG4.0), EAKR-rahoitteinen Teollisuuden 3D tulostus (Me3DI)-t&k -hanke, ESR-rahotteinen Chief Expert in Engineering (CEE)-koulutushanke, EIT Raw Materialsin rahoittama PRE3DACC-esikoulutushanke, SAFIR2022:n rahoittama Additive manufacturing in nuclear plants-t&k-hanke, Business Finlandin rahoittama New Art of Reason (Newarea)-t&k-hanke ja Suomen Akatemian rahoittama Re-GoldAM-tutkimushanke.

Kuva: LUT-yliopisto\LUT Laser

3D-tulostukseen liittyviä hankkeita on useita. Vaikka niiden tematiikka on samansuuntainen, kohderyhmä ja tavoitteet ovat erilaiset, jolloin eri hankkeissa tehdyt toimenpiteet täydentävät toisiaan. “Jo hankesuunnitelmia tehdessä on pyritty siihen, että tutkimusta ja kehitystyötä pystytään tekemään samanaikaisesti monella rintamalla niin akateemisessa kuin teollisessa mielessä. Tällä tavoin myös hankkeiden tuloksia saadaan laajemmin implementoitua, kun mukana on niin kotimaisia kuin kansainvälisiäkin hankkeita.” Piili täsmentää. 

Hankkeiden eri kohde- ja sidosryhmien avulla tutkimustuloksia myös saadaan laajemmin esille. “Usein onnistuneiden projektien  tuloksena voidaan saada uusia lähtöjä eri tutkimus- ja kehityshankkeisiin sekä -aktiviteetteihin.”Piili kertoo.  “Yliopiston yhtenä tehtävänä on kuitenkin olla yhteiskunnallinen vaikuttaja niin yleisesti käytävässä keskustelussa kuin näyttää myös suuntaa tutkimuksessa.” Piili muistuttaa.

MFG4.0-tutkijat ja -professorit syventämässä yhteistyötä Trenton yliopiston kanssa

LUE ENEMMÄN VIERAILUSTA TÄSTÄ

Maanantaina 6.5. MFG4.0-hankkeen edustajat tutustuivat Trenton yliopiston ingegneria industriale -laitoksen toimintaan Povossa.

Povon vierailulla nähtiin esitykset, jotka keskittyivät LUT-yliopiston toimintaan analytiikan, robotiikan, ma-teriaalia lisäävän valmistuksen sekä materiaalifysiikan aloilla. Esitykset antoivat trentolaisille kuvan MFG4.0-hankkeesta ja erityisesti sen teknis-taloudellisesta osiosta.

LUT-yliopiston esitykset ( WP2,WP3):

Tiistaina 7.5.2019 MFG4.0-hankeen edustajat tutustuivat Roveretossa (noin 30 kilometriä Trentosta) sijaitsevan Polo Meccatronican toimintaan.
Kyseinen yksikkö on keskittynyt erityisesti valmistustekniikan kehittämiseen ja yritysyhteistyössä toteutettavien projektien läpivientiin.

Povoon sijoittuvissa tiloissa sijaitsee suuri osa materiaalitutkimukseen liittyvästä mittauslaitteistoista. Lisäksi rakennukseen on sijoitettu komposiittimateriaalien tutkimus.

Jatkona vierailulle Antti Salminen ja Ville Laitinen saivat kutsut osallistua heinäkuussa 2019 Roveretossa järjestettävään workshoppiin, joka keskittyy materiaalia lisäävään valmistukseen (engl. Additive Manufacturing).

Samalla yliopistojen yhteenlasketun laitekannan ja osaamisen todettiin täydentävän hyvin toisiaan, mikä avaa yhteistyömahdollisuuksia väitöskirjaopiskelija- / tutkijavaihdon kautta.

MFG4.0 kohtasi sidosryhmiä

MFG4.0-tutkimus herätti kiinnostusta RemoteFeel-hankkeen ohjausryhmässä. Fiman (Forum of Intelligent Machines ry) luotsaamaan hankkeen yhteistyökumppaneina ovat muun muassa John Deere, Sandvik ja Konecranes.

Professori Heikki Handroosin MFG4.0-hanke-esittelyn jälkeen toteutettiin kysely, joka käsitteli koneiden etäoperoinnin tulevaisuutta. Tämän jälkeen LUT-yliopiston tutkijatohtori Ming Li esitteli tutkimustaan.

Tutustu esitykseen ( englanniksi)

Tapaamisen yhteydessä MFG4.0-podcast-kanavalle haastateltiin Kari Rintasta ( Manager, Port Technology Research) Konecranesilta siitä, kuinka etäohjausta ja automaatiota on hyödynnetty satamissa.