News

Merkittäviä 3D-tulostusinnovaatioita ja onnistumisia maailmalta; 3D-tulostamisen hyödyntämisessä pitää käyttää harkintaa kriisitilanteessakin

Merkittäviä 3D-tulostusinnovaatioita ja onnistumisia maailmalta

3D-tulostamisen hyödyntämisessä pitää käyttää harkintaa kriisitilanteessakin

WHO:n 11.3.2020 pandemiaksi luokittelema COVID-19 on saanut koko maailman terveydenhuollon vaikeuksiin. Tilanteen yhtäaikaisuus eri puolilla maailmaa on aiheuttanut pulaa jopa ihan tavallisista terveydenhuollon tarvikkeista. 
Hätään on herätty meillä Suomessakin: sosiaali- ja terveysministeriö on
päättänyt avata huoltovarmuusvarastot ensimmäistä kertaa historiassaan.

Euroopan koronavirustilanne on osoittanut, että aiemmin luultua suurempi osa sairaalahoidossa olevista potilaista tarvitsee tehohoitoa. Tästä syystä hengitystä tukevien laitteiden ja niiden osien saatavuudella on ratkaiseva merkitys.  Äärimmäisissä tilanteissa, joissa tuotanto- ja jakeluketjut ovat katkenneet,  joudutaan miettimään vara- ja kulutusosien hankkimista uusin keinoin. Pahiten pandemian koettelemilta  alueilta on mediassa raportoitu erilaisista innovaatioista, joiden avulla hätätilanteen tarvikepulaan on pystytty löytämään uusia ratkaisuja. Yksi esiinnoussut menetelmä on 3D-tulostus, ammattilaistermein lisäävä valmistus, joka mahdollistaa ketterät toimitusketjut sekä paikallisen tuotannon.

 

Kannustavia esimerkkejä maailmalta

Maaliskuun puolessa välissä kerrottiin fyysikko ja tiedevaikuttaja Massimo Temporellin ideoimasta ja italialaisen Isinnovan kehittämästä 3D-tulostetusta hengityskoneen venttiilistä.  Fyysikot ja insinöörit saivat reilussa kuudessa tunnissa ensimmäisen venttiilin valmiiksi. Tuossa ajassa alkuperäinen venttiili mitattiin, käänteissuunniteltiin (reverse engineering) ja tulostettiin.  Suoritusta voidaan pitää melkoisena ihmeenä, sillä toimijat olivat eri puolilla Italiaa ja koko maassa vallitsi karanteeni.

 

 

Isinnovassa ei 3D-tulostus jäänyt pelkästään Venturi-nimisen venttiilin suunnitteluun. Muutamia päiviä myöhemmin he raportoivat insinöörinsä Cristian Fracassin suunnittelemasta uudesta  Charlotta-venttiilistä, jonka avulla pintasukellukseen tarkoitetuista maskista pystytään modifioimaan happinaamari ensiapukäyttöön potilaille, jotka odottavat pääsyä varsinaiseen hengityskoneeseen. Tämä innovaatio on ollut kokeilussa maaliskuun lopussa jo yli 500 potilaalla. Jonkinlaista näyttöä sen toimivuudesta on olemassa, sillä sosiaalisessa mediassa liikkuu pyyntöjä lahjoittaa omia happinaamariksi muokattavissa olevia sukellusmaskeja sairaaloiden käyttöön, mikäli tulee tarvetta.

Alkuperäinen venttiili ja 3D-tulostettu. Kuva:3D -Printing Media Net work

Sosiaalisessa mediassa kiertävä mainos maskien lahjoittamisesta sekä päivitys niiden käytöstä.  Kuvakaappaukset: Facebook

Italialaisten innovaatioiden lisäksi Espanjassa on kehitetty 3D-tulostuksen avulla ventilaattori. ”Leitat1-ventilaattori  tulee käyttöön kriittisellä hetkellä, kun perinteisiltä markkinoilta laitteita ei ole saatavilla”, kertoo Manel Balcells, terveysasiamies Leitatin teknologiakeskuksesta.  Tuotannon sujuvuuden parantamiseksi ventilaattorin mallia ja komponentteja on yksinkertaistettu, jotta se on käytännöllinen ja helposti tuotettavissa lisäävän valmistuksen avulla.  

Espanjalainen Leitat1-ventilaattori. Kuva: 3dadept

3D-tulostettu visiiri. kuva: Prusa Research

Happimaskien ja ventiileiden lisäksi  3D-tulostusta on käytetty mm. erilaisten suojavarusteiden valmistuksessa. Tästä esimerkkinä Tšekeistä Josef Prusan kehittämä visiiri, jonka 3D-malli on vapaasti ladattavissa.  Visiirin kehittäjä on myös valmistanut ensimmäisen 12 000 kappaleen erän visiireitä paikallisten terveydenhuollonammattilaisten käyttöön. Tarvikkeiden puutteesta kertoo, että heiltä on pyydetty uusi 90 000 visiirin erä. 

Esimerkkejä maailmalta pandemian vastaan taistelemisesta lisäävän valmistuksen avulla on luettavissa päivittäin. Näiden esimerkkien levittämistä varten muun muassa  Facebookiin on luotu ryhmiä, joissa jaetaan uusimpia 3D-tulostuksen COVID-19-innovaatiota. Ryhmät ovat keränneet kiinnostuneita maailmanlaajuisesti ja jäsenmäärät ovat kasvaneet päivittäin. Sosiaaliseen mediaan on pandemian myötä muodostunut myös yhteisöjä, joilla on halu kerätä tietoa ja tarjota apua hädän hetkellä. Yhtenä innoittajana on varmasti hienot saavutukset, joiden avulla on jo pystytty pelastamaan ihmishenkiä.

Suomen yliopistoista löytyy monipuolista 3D-tulostusosaamista. Kuva: LUT-yliopisto Lasertyöstön ja 3D-tulostuksen tutkimusryhmä.

Suomalaiset asiantuntijat suhtautuvat varovaisen positiivisesti 3D-menetelmän hyödyntämiseen

Maaliskuun puolen välin jälkeen pidetyssä Women In 3D Printing -tapaamisessa 3D-tulostuksen asiantuntijat (muun muassa Italiasta) raportoivat  3D-tulostusyhteisöjen sisällä kasvavasta ilmiöstä. Apu on ollut välillä niin ylitsevuotavaa, että se on tukkinut terveydenhuoltoviranomaisten puhelinlinjat.  “On ihailtavaa, että tällainen maailmanlaajuinen kriisi yhdistää saman alan ihmisiä ja synnyttää halua auttaa. On myös mahtavaa, että hyvinkin lyhyessä ajassa nämä yhteisöt ovat löytäneet todella innovatiivisia 3D-tulostusratkaisuja. Ennen kaikkea hienoa on ollut nähdä,  että 3D-tulostus voi tässä tilanteessa olla apuna ketteränä valmistusmenetelmänä. Vaikka lisäävän valmistuksen päätekniikat ovat kehitetty nelisenkymmentä vuotta sitten, kyse on kuitenkin melko uudesta teknologiasta, jonka osaajajoukko on tällä hetkellä varsin heterogeeninen kotitulostinharrastelijoista koviin ammattilaisiin”, Lasertyöstön ja 3D-tulostuksen tutkimusryhmän vetäjä sekä professori Heidi Piili LUT-yliopistosta muistuttaa. 

Yleinen käsitys 3D-tulostuksesta on, että se on helppo ja yksinkertainen tapa valmistaa osia. “Tämä voi pitää paikkansa, jos valmistetaan yksinkertaisia kappaleita, joilla ei ole mitään teknisiä vaatimuksia ja joiden käyttö ei aseta ihmisiä tai omaisuutta vaaraan”, konetekniikan professori Antti Salminen Turun yliopistosta kertoo. “ Yksinkertaisia muotoja ei myöskään kannata välttämättä 3D-tulostaa sarjatuotantona, sillä monesti niitä pystytään tuottamaan perinteisillä tekniikoilla huomattavasti halvemmalla ja nopeammin. Toisin sanoen aina pitää miettiä 3D-tulostamisen tarkoituksenmukaisuutta”, konetekniikan professori Jouni Partanen Aalto-yliopiston Konetekniikan laitokselta täydentää.

Teollisesti valmistettujen tuotteiden ominaisuuksia valvotaan sovelluskohteen mukaisin säännöin ja teknisin suorituskykyvaatimuksin, joista valtaosa perustuu turvallisen käytön asettamiin reunaehtoihin. “Teollinen tulostaminen ilman riittävää taustatietoa voi tuottaa osan, joka näyttää toimivalta, mutta joka ei täytä standardeja tai teknisiä vaatimuksia ja aiheuttaa jopa riskin käyttäjälleen”, Salminen kertoo. Ongelmana voi olla myös, että materiaali ei sovi käyttökohteeseen, tulosteen laatu ei täytä käytön vaatimuksia,  kappaleen toiminnot voivat rikkoa muita ympäröiviä laitteita ja tuotteen lujuusominaisuudet eivät riitä käyttökohteeseen. “Pahimmillaan vääränlainen 3D-tuloste voi aiheuttaa vakavan vaaran käyttäjälleen tai ympäristölleen.” Salminen painottaa.


Jos teollisesti valmistettujen tuotteiden ominaisuuksia valvotaan tarkasti, lääketieteen sovellusten tulostusta niin materiaalien kuin valmistustekniikoiden osalta vieläkin tiukemmin säädelty.

3D-tulostus mahdollistaa ketteränä valmistusmenetelmänä täysin uudenlaisen ja joustavan tavan tehdä tuotteita myös poikkeusaikoina. Kuva: LUT-yliopisto, Lasertyöstön ja 3D-tulostuksen tutkimusryhmä.

3D-tulostettu yksilöllinen silmänpohjan implantti. Kuva: Mika Salmi (Aalto-yliopisto).

3D-tulostamalla on tehty paljon erilaisia lääketieteen sovelluksia, kuten esimerkiksi implantteja. Kun puhutaan näistä sovelluksista, täytyy kuitenkin aina ottaa huomioon niille asetut vaatimukset ja viranomaismääräykset sekä niiden turvallisuus, standardit, sopivuus käyttötarkoitukseen, toimintakyky, materiaalit ja niiden hyväksynnät, tulostusprosessin hallinta, jälkikäsittelyt, dokumentointi, laadunhallinta,  vastuukysymykset sekä lukuisia muita asioita. Eli huomioitavien asioiden lista on pitkä. Se, että 3D-tulostuslaitteessa käytettävällä materiaalilla on hyväksyntä lääkinnälliseen käyttöön ei vielä riitä siihen, että sitä voisi lääketieteen sovelluksissa käyttää”, tutkimusjohtaja Mika Salmi Aalto-yliopiston Digitaalisen suunnittelun laboratoriosta kertoo.

Akuutti hätätilanne voi kuitenkin vaikuttaa tiukasti määriteltyihin standardeihin. “Äärimmäisissä tilanteissa, joissa tarvikkeita ei ole saatavilla, kuten Italiassa, voidaan todennäköisesti joutua joustamaan regulaatioista kun vaakakupissa on hmishenget. Tästä ei ole kenelläkään kokemusta Suomessa, joten on vaikeaa ottaa kantaa, miten tulostamisen hyödyntäminen käytännössä menisi”, Piili jatkaa.

 

Vaikka määräyksistä pystyttäisiin antamaan periksi, erityisesti hätätilanteissa asiantuntijuudella on mitä suurin merkitys.  “Ilman useiden vuosien asiantuntijuutta on haasteellista ymmärtää saati osata arvioida erilaisten toimijoiden kykyä tulosteiden valmistamisessa. 3D-tulostus, varsinkin vaativissa ja tiukkaan säädellyissä käyttökohteissa, kuten sairaalatarvikkeiden valmistuksessa, edellyttää muun muassa vuosien käytännön kokemusta, tietoa alan standardeista sekä yleistä valmistustekniikoiden syvällistä osaamista. Tämän takia on tärkeää, että terveysviranomaisilla on käytettävissä lisäävän valmistuksen asiantuntijoita, jotta 3D-tulostusta pystytään hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla ”, Piili täsmentää.

Suomalaisilla yrityksillä valmiuksia toimia

Olemme tehneet alustavia selvityksiä siitä, miten voisimme auttaa terveydenhuollon ammattilaisia niin 3D-skannauksen, -suunnittelun kuin -tulostuksen osalta poikkeustilanteessa. Maailmalta muutamia esimerkkejä on noussut esiin, mutta käytännössä vain mielikuvitus sekä vaaditut standardit ja muut regulaatiot eri käyttökohteissa ovat rajana”, kertoo teknologiajohtaja ja yrityksen toinen perustaja Tomi Kalpio 3DTechiltä. 3DTtechillä on kapasiteettia tulostaa suurempiakin kokonaisuuksia. “Ajamme massatuotantoa 24/7 myös näinä haasteellisina aikoina, joten isotkin sarjakoot ovat mahdollisia. Esimerkiksi pieniä muutaman sentin kokoisia osia pystytään valmistamaan useita tuhansia kappaleita muutamassa päivässä”, Kalpio lisää.

 

Hämeenlinnalaiselta metallien tulokseen erikoistuneelta Delvalta kerrotaan, että tarvittaessa heillä olisi valmius auttaa lääketieteellisissä sovelluksissa tarvittavien metallisten komponenttien valmistuksessa.  “Meillä on käytettävissä kaksi metallitulostinta. Pystymme pyydettäessä tekemään normaalituotantoa toisella koneella ja tällaiset poikkeavat toimitukset voitaisiin keskittää toiselle koneelle.” Delvan toimitusjohtaja Jarmo Kastell kertoo. Delvalla on valmius käyttää tulosteissa ruostumatonta terästä (316L) sekä titaania vaativissa käyttökohteissa.  Nämä molemmat materiaalit soveltuvat lääketieteen sovelluksiin. “Pelkkä lääketieteen sovelluksiin sopiva materiaali ei kuitenkaan ole tae, että tulosteita voidaan tehdä lääketieteen sovelluksia varten. Ensiksi pitäisi hyväksyttää niin  laite ja  kuin käytettävät prosessit viranomaisella.”, Kastell täsmentää.

Koronaviruspandemian kaltaisissa poikkeustilanteissa joudutaan keksimään uudenlaisia menetelmiä tarvikepulan ratkaisemiseksi. 3D-tulostus on yksi merkittävä menetelmä joustavana  ja nopeana valmistustekniikkana varsinkin silloin, kun tavaroiden ja ihmisten liikkumista on rajoitettu.

 

Metallista 3D-tulostettu esimerkkikappale, joka demonstroi tekniikan mahdollisuuksia. Kuva Markku Lindqvist (Delva).

Metallien 3D-tulostus toimii myös yölläkin pienellä miehityksellä. Kuva Markku Lindqvist (Delva).

Tuleeko ongella kaloja? Etuoikeutetun tulon ja toimeentulotuen saajien työssäkäynti

kirj. Heikki Hiilamo ja Annika Lehmus-Sun

Toimeentulotuen saajat ovat voineet vuodesta 2002 alkaen säilyttää pienen osan työtuloistaan ilman toimeentulotuen vähentymistä. Toimeentulotuen perusosan siirto Kelan maksettavaksi vuonna 2017 antoi mahdollisuuden tarkastella valtakunnallisesti kuukausitason muutoksia toimeentulotuen saajien työssäkäynnissä. Tutkimuksessa selvitettiin, milloin työtulojen saaminen johtaa pääsyyn pois toimeentulotuelta. Toimeentulotuelta poistuivat nopeammin ne, jotka olivat saaneet lyhyemmän aikaa työtuloja ja toimeentulotukea. Asuinpaikka suuressa asutuskeskuksessa, korkeampi ansiotulojen määrä ja miessukupuoli olivat myös yhteydessä nopeampaan poistumiseen toimeentulotuelta. Tulokset puolustavat etuoikeutetun tulon olemassaoloa, vaikka sillä tuskin on laajempia työllisyysvaikutuksia.

MFG40 Seminar in Analytics 1/2020 LUT-Yliopistolla

Apulaisprofessori Alexandros Iosifidis Aarhusin yliopistosta vieraili LUT-yliopistossa ja esiintyi MFG40-projektin järjestämässä analytiikka-seminaarissa. Prof. Iosifidis kertoi Aarhusissa toimivan tutkimusryhmänsä tutkimuksesta ja sen saavutuksista – ryhmä keskittyy syvän oppimisen (deep learning) tutkimukseen ja erilaisiin neuraaliverkkojen prediktiivisen kyvyn parantamiseen tähtäävien menetelmien kehittämiseen.

Seminaarissa esiintyivät myös MFG40 projektin WP3:sta toisena väittelijänä väitellyt Christoph Lohrmann, joka kertoi omasta muuttujien valintaan (feature selection) keskittyvästä tutkimuksestaan ja projektin yhteydessä kehittämästään uudesta menetelmästä, sekä Mahinda Mailagaha Kumbure, kertoen omasta K-Nearest Neighbor algoritmin parantamiseen tähtävästä tutkimuksestaan.

Seminaarin ohjelma on ladattavissa alla olevasta linkistä.

MFG4.0-hanke laajasti esillä AMIEDU:n järjestämillä AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivillä Helsingissä

AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivien 2019 yleisenä teemana ja haasteena oli teknologinen murros. MFG 4.0 -hanke oli esillä päivien avauksessa, keynotessa ja teemaryhmäesityksessä.

Tutkijatohtori Maarit Viroilainen

Päivien avauspuheenvuorossa torstaina 14.11. MFG4.0-projektin tutkijatohtori Maarit Virolainen toi esille digitalisoitumisen jo arjessa selviytymiseen tuomat aikuisten jatkuvan oppimisen haasteet, kuten eri elämänalueille ulottuvat mobiiliteknologiset ratkaisut. Hän pyrki myös yhdysvaltalaistutkijoiden malllinnusta höydyntäen selittämään, miksi teknologisen murroksen tuomien osaamistarpeiden ennakointitulokset poikkeavat toisistaan maittain ja alueittain; yhtäältä eri maiden tuotanto- ja koulutusrakenteet eroavat toisistaan. Toisaalta informaatio olemassa olevasta osaamisreservistä ja aluetason työvoiman kehitysmahdollisuuksista, sekä yritysten investointisuunnitelmista on puutteellista. Lisäksi alueiden välistä ja sisäistä liikkuvuutta on vaikea ennustaa, koska siihen vaikuttavat poliittiset toimenpiteet ja yksilöiden urasuunnitelmat. Siksi tarvitaan paikallista koulutuksen ja työelämän yhteistyötä sekä suomalaista ennakointitutkimusta ja -suunnittelu ja laajaa yhteiskunnnalista keskustelua.

Teknologian osaamistarpeisiin tuomaan haasteeseen vastaamiseksi koulutustutkimuksessa on tutkittu viime vuosikymmeninä erityisesti monialaisia ja yleisvalmiuksia ja ns. 21. vuosisadan taitoja, kuten uran- ja elämänhallintataidot, kriittisen ajattelun taidot, ongelmanratkaisutaidot, viestintä ja kommunikaatio, yhteistyö, luovuus ja innovointi, aloitteellisuus ja oman toiminnan ohjaus, monilukutaito: tiedonhaku, uudet mediat, tiedon luotettavuuden arviointi, ja genrejen tunnistaminen. Lisäksi viime vuosina on korostettu yhä enemmän tunnetaitojen, -älyn ja soft skillsien hallintaa. Alakohtaisesti näiden tulisi yhdistyä substanssiosaamisen ja tulla haltuun sen opiskelun ohessa.

Tutkimusjohtaja, dosentti Jari Kaivo-oja

Tutkimusjohtaja, dosentti Jari Kaivo-oja MFG4.0-hankkeesta piti puolestaan Key Note – esitelmän AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivillä 2019 perjantaina 15.11.2019. Key Note-alustus herätti aktiivista keskustelua tilaisuuteen osallistuneiden aikuiskoulutuksen asiantuntijoiden keskuudessa.

Dosentti Jari Kaivo-oja toi esitelmässään esille seuraavanlaisia näkökulmia teknologian murroksen ja työelämän muutosten koulutukselle tuomiin haasteisiin vastaamiseksi :

  • Aika-tila-materiaalit –ulottuvuuksien hallinta (8 eri digitaalista skenaariota ja ”todellisuutta”, muodostavat omat digitaaliset osaamisalueensa)
  • Strategisesti hallittu MOOC – koulutuspalvelutuotanto (tarve kehittää MOOC-strategioita, jopa koulutusohjelmia)
  • Opetusrobotit ja opetuscobotit olisi hyvä ottaa laajemman kehittämistyön kohteeksi Suomessa (pilotointi ja kokeilutoiminta)
  • Teollisuutta tukevien Digital Twin – oppimisohjelmien kehittäminen tieteellisen tutkimuksen pohjalta
  • Pelillinen koulutus, pelilliset koulutusohjelmat
  • Kielikoulutus ja matematiikan koulutus: omat räätälöidyt digitaalisen oppimisen lähestymistavat tarvitaan
  • Itsearviointi ja sen metodologinen kehittäminen digitaalisessa oppimisessa ja pedagogiassa
  • Täydennyskoulutus ja tiedonhallinta digitaalisen oppimisen T&K -kehitystyössä on tärkeää (uudet metodit ja työkalut omaksuttava ketterästi)
  • Yhteydet työelämään erittäin tärkeitä: Teollisuus 4.0- ja Valmistus 4.0 -kehitys yrityksissä ja digitalisaatiohaasteet, testaus ja tuloksellisuuden arviointi käytännössä korostuvat
  • Digital Divide-ongelmien vahva tiedostaminen, lineaarinen ajattelu ei toimi, vaan täytyy kohdata ongelmia ja ratkaista niitä yhdessä (ns. sense making-sense giving- toiminta).

Nämä oppimisen ja koulutuksen uudet haasteet edellyttävät laajaa yhteistyötä koko suomalaisessa koulutuskentässä. Teknologisessa murroksessa voimme oppia erittäin paljon toisiltamme, korosti dosentti Jari Kaivo-oja.

Tutkimuspäivien toisena päivänä kuultiin myös MFG 4.0 -hankkeen tutkijoiden esitys
“Ammatillinen koulutus, teknologiset ongelmanratkaisutaidot ja sosiaalinen osallistuminen: tuloksia PIAAC-aineistosta” (tekijät: Maarit Virolainen, Juhani Rautopuro, Hanna Nygren, Raija Hämäläinen, Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto). Alustavista tuloksista kiinnostavaa oli osallistumismahdollisuuksien ja teknologian oppimisen informaalisten resurssien, sosiaalisten verkostojen, näkökulmasta erityisesti, kuinka toisen asteen yleissivistävän tai ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen suorittaneiden luottamus toisiin ihmisiin oli korkeampi kuin vain peruskoulun suorittaneiden luottamus.

Myös käsitys poliittisista vaikutusmahdollisuuksista oli positiivisempi ja aktiivisuus yhdistystoiminnassa oli yleisempää tällä ryhmällä verrattuna vain peruskoulun päättäneisiin. Tuloksista voi päätellä, että koulutus on sidoksissa myös informaalin oppimisen mahdollisuuksiin sosiaalisissa verkostoissa.

Amiedu (nyk. Taitotalo) järjesti tilaisuuden yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Ammatillisen koulutuksen tutkimusseura OTTU ry:n kanssa.

Expert forumilla mukana useita MFG4.0-tutkijoita

Expert forum: Urban mining and metal recovery from low value ores and sidestreams


25.11.2019 Helsingin Messukeskukseen kokoontuu joukko asiantuntijoita keskustelemaan uudenlaisista näkökulmista kaivostoimintaan sekä metallien talteenottoon vähäarvoisista malmeista ja sivuvirroista. Tapahtumassa on puhujia sekä yliopistoista että yrityksistä. Lisäävä valmistus eli 3D-tulostus on keskeisessä näkökulmassa monessa esityksessä, ja alan asiantuntijat esittelevät sen hyödyntämistä erotustekniikassa.

Erityisesti lisäävää valmistusta käsittelevät tohtori Heidi Piili ja apulaisprofessori Eveliina Repo
LUT-yliopistosta.
Piilin esitys käsitteleemetallien 3D-tulostusta ja virtuaalisista oppimista. apulaisprofessori Eveliina Repo, joka kertoo 3D-tulostetuista elektrodeista ja adsorbenteista metallien talteenotossa.

Apulaisprofessori Repo kertoo 3D-tulostetuista elektrodeista ja adsorbenteista metallien talteenotossa. Foorumin puhujat lähestyvät metallien talteenottoa innovatiivisilla ja tarkoitukseensa kohdistetuilla menetelmillä ja teknologioilla.

Esityksien lisäksi tapahtumassa on näyttely, jonka aiheet käsittelevät sekundääristen materiaalien käyttöä ja prosessien sivuvirtojen tehokkaampaa hyödyntämistä siirtyessä kohti raaka-aineiden kiertotaloutta.

Kuvassa 3D-tulostettuja elektrodeja

Foorumin pääpuhujina toimivat tohtori Kris Broos (VITO) ja tohtori Guilhem Grimaud (MTB). He molemmat ovat asiantuntijoita kestävässä kehityksessä, materiaalien kierrätyksessä ja kiertotaloudessa. Foorumissa käydään läpi modernien teknologien, kuten lisäävän valmistuksen, tarjoamia ratkaisuja ja mahdollisuuksia metallien talteenottoon ja kaivosteollisuuteen. Tapahtuma on suunnattu yrityksille, jotka etsivät uusia teknologiota, ratkaisuja, ideoita tai projektikumppaneita. Foorumia toteuttamassa ovat mukana CST, EIT Raw Materials ja LUT-yliopisto.

Expert Forumilla on myös esillä tutkijatohtori Jyrki Savolaisen posteri, joka käsitteleen kaivosten teknis-taloudellisia simulointimalleja. Digital twin model for metal mining investments; Managing complexity with simulation

sekä Atte Heiskasen, Pinja Niemisen, Heidi Piilin ja Eveliina Revon posteri, joks käsittelee Elektrodien 3D-tulostusta : Additive manufacturing of electrodes from metals