Suomalaiset ovat maailman onnellisin kansa. Myös suomalaista koulutusjärjestelmää on luonnehdittu yhdeksi maailman parhaista ja varsinkin nuoret ovat menestyneet hyvin oppimistulosten kansainvälisissä vertailevissa tutkimuksissa.

Miten hyvin mahtaa oppi kantaa myöhemmässä elämässä? Ovatko aikuisväestön perustaidot sillä tasolla kuin työ- ja arkielämässä menestyminen tietoyhteiskunnassa edellyttää? Opettaako työ tekijäänsä ja tuetaanko työelämässä toimivien ammattitaitoa globalisaation ja digitalisaation myllerryksessä? Onko oppi kenties kaatunut ojaan?

Suomalaisen aikuisväestön tietojen ja taitojen tasoa on toki kartoitettu. Vuosina 2011-2012 toteutetussa kansainvälisessä aikuistutkimuksessa PIAAC (Cycle1) saatiin kansainvälisesti vertailukelpoista tietoa aikuisväestön (16-65 -vuotiaat) perustaidoista ja niiden käytöstä. Tutkimuksessa selvitettiin sitä, kuinka hyvin aikuiset hallitsevat arkielämässäkin tärkeitä perustaitoja kuten lukutaito, numerotaito ja tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito. Tutkimuksessa kartoitettiin myös aikuisväestön koulutusta, työkokemusta ja taitojen soveltamista työssä ja vapaa-ajalla.

Noin kymmen vuotta sitten suomalaiset aikuiset menestyivät kansainvälisessä kisassa mainiosti. Kaikkiaan 24 osallistujamaan joukossa Suomi oli mitalisijoilla kaikissa kolmessa testatussa osa-alueessa: lukutaidossa sekä numerotaidossa sijoitus oli toinen ja ongelmanratkaisutaidossa irtosi kolmas sija.

Media on kiinnostunut saamaan tutkimuksista tuloksia, joiden avulla maat voidaan laittaa paremmuusjärjestykseen milloin missäkin asiassa. Tämä ei ole kuitenkaan syy, minkä vuoksi joka kolmas vuosi OECD-maissa toteutetaan 15 -vuotiaiden valmiuksia mittaava tutkimus. ”Pisan tärkein tehtävä on antaa jokaiselle osallistujamaalle tietoa sen omien oppilaiden osaamisesta, ei laittaa maita järjestykseen ,” tutkimusprofessori Juhani Rautopuro toteaa Helsingin Sanomien artikkelissa.

Rautopuron mukaan listauksia pitäisi ainoastaan ajatella tutkimustulosten sivutuotteena tekemättä tuloksista liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. ” Koulutusjärjestelmän kannalta tärkeämpää on tarkastella trendejä oppimistuloksissa ja tasa-arvoaspekteja kuten sukupuolten eroja, oppilaiden välisten erojen muutoksia, sekä vanhempien sosioekonomisen aseman merkitystä oppimistuloksiin,” Rautopuro jatkaa.

Pisan tulokset kertovat osaamisen tasosta ottamatta kantaa, kuinka osaaminen on syntynyt. ”Pitää huomioida, että tuloksiin vaikuttavat luultavasti myös monet koulun ulkopuoliset asiat. Voidaan siis sanoa, että Pisa kertoo ennemminkin koko yhteiskunnasta enemmän kuin suoraan koulusta,” Rautopuro toteaa.

Suomen menestyminen tutkimuksessa on todistus peruskoulu-uudistuksen onnistumisesta. ”Meillä on onnistuttu samaan aikaan pitämään koulujen väliset erot pienenä ja oppitulokset hyvinä.” Rautopuro toteaa. Hän kuitenkin  huomauttaa, että huolestuttavaa on  oppilaiden välisten erojen kasvu; varsinkin heikot oppilaat ovat entistä heikompia.