Juhani Rautopuro

+358 40 805 4936
[email protected]
See more

Towards sustainable society -6 different viewpoints of  the MFG4.0 research presented at Strategic Research Scientific Conference

Towards sustainable society -6 different viewpoints of  the MFG4.0 research presented at Strategic Research Scientific Conference

The Strategic Research conference brings together scholars from different research fields with a common interest in exploring responses to societal challenges in a fair, just, and sustainable society. The conference will foster an exchange of ideas, approaches, and insights between the disciplines.

 

Strategic Research – Scientific Conference:
 A fair, just and sustainable society

Time

12 October 2022 – 13 October 2022

Place
Epicenter, Mikonkatu 9, Helsinki

Our researchers will present abstracts on the following themes:

Additive Manufacturing Point-of-View to Firm Resilience

Presenter:Mikael Collan

Resilience is the ability of firms to cope with sudden and dramatic changes in the business environment. Typically, firms with the flexibility to change how they operate in terms of what they produce and how they work are less vulnerable to dramatic changes than companies with fixed architectures and product assortments.

This presentation talks about the manufacturing and national resilience that is created through added manufacturing. When fleets of additive manufacturing equipment are harnessed to provide critical manufacturing in times of crisis, they are a source of resilience. This requires preparation and active orchestration.

Mikael Collan

Professor at LUT University, Director General at VATT (Institute for Economic Research)

Towards sustainability in the metal industry using 3D printing

Presenter: Jyrki Savolainen
Co-authors: Ilkka Poutiainen, Marika Hirvimäki, Kari Ullakko, Ville Laitinen

The interest in additive manufacturing (AM), commonly known as 3D printing, has grown enormously over the last decade. AM is a novel way to produce unique parts offering new business opportunities and improved environmental sustainability of production. The current literature on AM emphasizes its positive effects on the sustainability of global production supply chains. We claim that the AM design and production can either positively or negatively influence the final product’s overall cost and resource efficiency.

Metal powders for AM are expensive, and manufacturing these powders consumes significantly more energy than sheet or bar materials. In this paper, we discuss how cost-effectiveness and sustainability are achieved when parts are redesigned using, e.g., lattice structures, an optimal printing position, and minimizing the need for post-processing.

Jyrki Savolainen

Post Doctoral Researcher at LUT University

Towards General Theory of Sustainable Development: Systematic Digital Twin Operationalisation of the Grand Sustainability Theory

Presenter: Jari Kaivo-oja

Co-authors: Jyrki Luukkanen, Jarmo Vehmas & Tadht O ́MahonyAcross decades of contemporary discussion on sustainable development, a core debate has concerned whether economic growth can be made sustainable, environmentally and socially.
In recent years, this has become a debate about economic growth versus economic degrowth, whether the former can be environmentally sustainable and whether the latter can be socially sustainable. In the presentation, the author presents the general theory of sustainable growth and development and links the use of the model to the development challenges of digital twins.

This developed theory can be used in national sustainability assessment and planning, as well as in regional policy or urban planning. The model forms the core of sustainable development or sustainability science.

Jari Kaivo-oja

Research Director, Dr, Adjunct Professorat University of Turku

Towards a Sustainable Portfolio Theory - Foresight-driven strategic asset allocation and SDG (Sustainable Development Goals) alignment

Presenter: Ville Korpela
Co-authors: Jari Kaivo-oja, Arne Fagerström & Petri Kuusisto

Modern Portfolio Theory (MPT) has formed the core theoretical basis for asset allocation strategies of institutional investors for several decades. Recently, there have been wider calls among practitioners and the academic community to extend the existing theory to include broader impacts on the societal level to align investment practices globally with the Sustainable Development Goals (SDGs). In the paper, we discuss an outline for a sustainable portfolio theory (SPT) by extending the existing modern portfolio theory (MPT). Our objective is to demonstrate a relationship between the values businesses create and the impact investors are capturing.

Ville Korpela

PhD Researcher, Turku School of Economics, University of Turku

Visionary-Thinking in Sustainable Industrial Development in Finland - The Case of Allied ICT Finland ́s Vision-Building Processy

Presenter: Mikkel Knudsen
Co-authors: Jari Kaivo-oja & Tero Villman

Europe must renew itself to retain its 35 million industrial jobs in an increasingly fierce global competition. The industrial renewal must happen in concerto with bold ambitions for the twin, green and digital transitions, and it must be executed within the modern VUCA (volatility, uncertainty, complexity, and ambiguity) decision environment. Our research highlights potential pathways for Finnish industry and steps for the Finnish government, businesses, and society. Based on the visioning process, Industry 6.0 is defined as “ubiquitous, customer-driven, virtualized, antifragile manufacturing”. It is characterized by customer-centric, highly customized lot-size-1 thinking and by hyper-connected factories with dynamic supply chains and data flows across domains.

Mikkel Knudsen

Project Researcher, Finland Futures Research Centre (FFRC) M.Sc. (Pol. Science) University of Turku

The challenges of long-term development for Finnish education and education policy to meet the demands of Manufacturing 4.0

Presenter: Maarit Virolainen
Co-author: Juhani Rautopuro

The so-called Manufacturing 4.0, sets needs to reform education, and they relate to the following three points: (1) to define, picture, and design what kind of reforms and for which parts of the education system and curricula are needed to instil fair, just and sustainable society and adapt to the change of technology in society, (2) to assess and evaluate, if the targeted change has been met in the learning of various learner groups before and after the reform. The presentation discusses the latest reforms in education and the role of research in identifying developmental education needs.

Maarit Virolainen

Project Researcher PhD (Adult education), MA (Social sciences) at University of Jyväskylä

Onko onnellinen kansa myös osaava kansa?

Onko onnellinen kansa on myös osaava kansa?

Suomalaiset ovat maailman onnellisin kansa. Myös suomalaista koulutusjärjestelmää on luonnehdittu yhdeksi maailman parhaista ja varsinkin nuoret ovat menestyneet hyvin oppimistulosten kansainvälisissä vertailevissa tutkimuksissa.

 

Miten hyvin mahtaa oppi kantaa myöhemmässä elämässä? Ovatko aikuisväestön perustaidot sillä tasolla kuin työ- ja arkielämässä menestyminen tietoyhteiskunnassa edellyttää? Opettaako työ tekijäänsä ja tuetaanko työelämässä toimivien ammattitaitoa globalisaation ja digitalisaation myllerryksessä? Onko oppi kenties kaatunut ojaan?

 

Suomalaisen aikuisväestön tietojen ja taitojen tasoa on toki kartoitettu. Vuosina 2011-2012 toteutetussa kansainvälisessä aikuistutkimuksessa PIAAC (Cycle1) saatiin kansainvälisesti vertailukelpoista tietoa aikuisväestön (16-65 -vuotiaat) perustaidoista ja niiden käytöstä. Tutkimuksessa selvitettiin sitä, kuinka hyvin aikuiset hallitsevat arkielämässäkin tärkeitä perustaitoja kuten lukutaito, numerotaito ja tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito. Tutkimuksessa kartoitettiin myös aikuisväestön koulutusta, työkokemusta ja taitojen soveltamista työssä ja vapaa-ajalla.

 

Noin kymmen vuotta sitten suomalaiset aikuiset menestyivät kansainvälisessä kisassa mainiosti. Kaikkiaan 24 osallistujamaan joukossa Suomi oli mitalisijoilla kaikissa kolmessa testatussa osa-alueessa: lukutaidossa sekä numerotaidossa sijoitus oli toinen ja ongelmanratkaisutaidossa irtosi kolmas sija.

Esimerkki PIAAC-tehtävästä

Hyvästä menestyksestä huolimatta pohdittavaakin jäi. Ikäryhmien välillä oli huomattavia eroja ja esimerkiksi tietotekniikkaa soveltavassa ongelmanratkaisutaidoissa Suomessa oli muihin kärkimaihin verrattuna paljon sellaisia vastaajia, jotka eivät halunneet tai pystyneet käyttämään tietokonetta tehtävien tekemiseen lainkaan.

Mikä mahtaa olla tilanne tänään? Aikuisten kansainvälinen taitotutkimus PIAAC (Cycle2) toteutetaan jälleen vuosina 2022–2023. Tutkimukseen osallistuu 32 maata. Koronapandemia viivästytti tutkimuksen toteuttamista yhdellä vuodella. Edellisen kierroksen tapaan tutkimuksessa kartoitetaan perustaidoista luku- ja numerotaitoa. Ongelmanratkaisutaito keskittyy tällä kierroksella ongelman määrittelemiseen, tarvittavan tiedon hakemiseen ja sen käyttämiseen ongelman ratkaisemiseksi.

PIAAC-tutkimuksen Suomen osuuden rahoittavat Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Työ- ja elinkeinoministeriö. Tutkimuksen toteutuksesta vastaavat Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos sekä Tilastokeskus. Tutkimus on melkoinen ponnistus, sillä kohdejoukkona on aikuisväestö, eli 16 – 65 -vuotiaat Suomessa asuvat henkilöt (populaatio n. 3,5 miljoonaa henkilöä). Otoskoko on 8 400 henkilöä ja otannan toteuttaa Tilastokeskus.

Päätutkimuksen tiedonkeruu on alkanut syyskuun alussa ja suomalaisilla on jälleen kerran ’näytön paikka’ niin itselleen kuin myös muille osallistujamaille.

Juhani Rautopuro

tutkimusprofessori, Koulutuksen tutkimuslaitos,
Jyväskylän yliopisto

Koulutusjärjestelmät ja yhteiskunta -painoalueen johtaja Koulutuksen arvioinnin dosentti (Helsingin yliopisto)


Rautopuro johtaa ryhmää, joka vastaa kaikkien tärkeimpien kansainvälisten arviointitutkimusten (mm. Pisa, PIRLS, TIMSS) toteutuksesta Suomessa sekä on PIAACin kansallinen tutkimusjohtaja.

Tutkimusprofessori Juhani Rautopuro on 28.9.22 klo 09.30 mukana Tilastolivessä, jossa käsitellään PIAAC-tutkimusta

PIAAC eli Programme for the International Assessment of Adult Competencies


Tutkitaan maailmanlaajuisesti 16-65 —vuotiaiden osaamista.
.
Satunnaisotanta edustaa mahdollisimman hyvin kunkin osallistujamaan väestöä.

Tutkimuksen tarkoitus on selvittää aikuisten tietoa perustaidoista ja niiden käytöstä.

Viimeisimpään, vuoden 2011-2012 PIACC-tutkimukseen osallistui Suomessa noin 5600 aikuista (ositettu otoskoko 8000). Maailmanlaajuisesti mukana oli noin 157 000 henkilöä 24 maasta.

Vuonna 2022-2023 toteutettavan tutkimuksen ositettu otoskoko on Suomessa 8400 ja koko tutkimuksen 160 000 – 170 000 aikuista 32 maasta.

Pisa-tuloksia ei pidä tarkastella ranking-listauksina

PISA-tuloksia ei pidä tarkastella ranking-listauksina

Media on kiinnostunut saamaan tutkimuksista tuloksia, joiden avulla maat voidaan laittaa paremmuusjärjestykseen milloin missäkin asiassa. Tämä ei ole kuitenkaan syy, minkä vuoksi joka kolmas vuosi OECD-maissa toteutetaan 15 -vuotiaiden valmiuksia mittaava tutkimus. ”Pisan tärkein tehtävä on antaa jokaiselle osallistujamaalle tietoa sen omien oppilaiden osaamisesta, ei laittaa maita järjestykseen ,” tutkimusprofessori Juhani Rautopuro toteaa Helsingin Sanomien artikkelissa.

Rautopuron mukaan listauksia pitäisi ainoastaan ajatella tutkimustulosten sivutuotteena tekemättä tuloksista liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. ” Koulutusjärjestelmän kannalta tärkeämpää on tarkastella trendejä oppimistuloksissa ja tasa-arvoaspekteja kuten sukupuolten eroja, oppilaiden välisten erojen muutoksia, sekä vanhempien sosioekonomisen aseman merkitystä oppimistuloksiin,” Rautopuro jatkaa.

Pisan tulokset kertovat osaamisen tasosta ottamatta kantaa, kuinka osaaminen on syntynyt. ”Pitää huomioida, että tuloksiin vaikuttavat luultavasti myös monet koulun ulkopuoliset asiat. Voidaan siis sanoa, että Pisa kertoo ennemminkin koko yhteiskunnasta enemmän kuin suoraan koulusta,” Rautopuro toteaa.

Suomen menestyminen tutkimuksessa on todistus peruskoulu-uudistuksen onnistumisesta. ”Meillä on onnistuttu samaan aikaan pitämään koulujen väliset erot pienenä ja oppitulokset hyvinä.” Rautopuro toteaa. Hän kuitenkin  huomauttaa, että huolestuttavaa on  oppilaiden välisten erojen kasvu; varsinkin heikot oppilaat ovat entistä heikompia.

Juhani Rautopuro

tutkimusprofessori, Koulutuksen tutkimuslaitos,
Jyväskylän yliopisto

Koulutusjärjestelmät ja yhteiskunta -painoalueen johtaja Koulutuksen arvioinnin dosentti (Helsingin yliopisto)


Rautopuro johtaa ryhmää, joka vastaa kaikkien tärkeimpien kansainvälisten arviointitutkimusten (mm. Pisa, PIRLS, TIMSS) toteutuksesta Suomessa.

Pisa eli Programme for International Student Assessment

On OECD:n kolmen vuoden välein teettämä tutkimus.

Tutkitaan maailmanlaajuisesti 15-vuotiaiden osaamista.

Osallistujan on täytynyt käydä koulua vähintään seitsemän vuotta.

Satunnaisotanta edustaa mahdollisimman hyvin kunkin osallistujamaan koululaisia.

Tutkimuksen tarkoitus on selvittää nuorten tulevaisuuden kannalta keskesiä avaintaitoja.

Tutkimuksessa ei arvioida opetussuunnitelmien sisältöjen hallintaa.

Viimeisimpään, vuoden 2018 Pisa-tutkimukseen osallistui Suomessa noin 8 000 koululaista 200 koulusta. Maailmanlaajuisesti mukana oli noin 600 000 koululaista 79 maasta.