Heikki Hiilamo

+358 403587203
[email protected]
See more

Perustilimallilla helpotusta palveluiden tehokkaampaan kohdentamiseen; malli parantaisi nuorten turvaverkkoa

Perustilimallilla helpotusta palveluiden tehokkaampaan kohdentamiseen; malli parantaisi nuorten turvaverkkoa

Tänään julkaistussa raportissa esitellään perustilimalli, joka läpinäkyvyytensä ansiosta tekee kansalaisten henkilökohtaisesta elämänsuunnittelusta nykyistä selkeämpää. Perustilimallin osana esitellään osallistumistulo, jonka ideana on huolehtia niistä nuorista, jotka eivät ole kiinnittyneet työmarkkinoille. 

Perustili uutena käyttöliittymänä sosiaaliturvan alustalla toisi entistä parempaa läpinäkyvyyttä. Jussi Pyykkönen, yksi raportin kirjoittajista kertoo, että sen ideana on, että yksilöt ”vakuuttavat itsensä” riskien varalta elinkaaren yli. ”Perustilillä on merkittävä potentiaali vaikuttaa nykyistä kestävämpiin koulutus- ja työpolkuihin. Parhaimmillaan perustili yhdistettynä osallistumistuloon vähentää syrjäytymisuhassa olevien määrää. Tällä olisi huomattavaa positiivista vaikutusta työllisyyteen sekä nuorten hyvinvointiin”, Pyykkönen jatkaa.
Perustilimallia testattiin simuloimalla 2000-luvulla toteutuneilla elinkaarilla. Raportissa ”annettiin” 1987 syntyneille perustili käyttöön ikävuosien 18‒28 ajaksi. Simuloinnin perusteella voidaan todeta, että perustili yhdistettynä osallistumistuloon olisi realistinen alusta sosiaaliturvalle.

Heikki Hiilamo

professori, Helsingin yliopisto

Raportin ja simulaation toteuttivat MFG4.0-hankkeelle: VTM Jussi Pyykkönen, YTM Topias Pyykkönen ja DI Pekka Pulli.

Ketteryys auttaa sopeutumaan automatisaatioon

Ketteryys auttaa sopeutumaan automaatioon

Miten automaatio muokkaa työelämää Suomessa?
Mitä käy niille, jotka eivät pysy kyydissä mukana? OECD:n tuore raportti kertoo, ettei pelättyä massiivista työpaikkojen katoa ole ainakaan heti näköpiirissä. Arvion mukaan 14 prosenttia OECD-maiden työpaikoista on vaarassa kadota automaation vuoksi. Kuitenkin vuosina 2012-2019 työllisyys lisääntyi lähes kaikissa OECD-maissa. Ainoan negatiivinen poikkeus oli yllättäen Suomi; Meillä työllisyys väheni kahdella prosentilla.

Tuoreessa Manufacturing 4.0 -hankkeeseen liittyvässä tutkimuksessani tarkastelin sitä, miten pohjoismainen hyvinvointimalli auttaa tai haittaa sopeutumista automaatioon. Pohjoismaat ovat pieniä ja avoimia talouksia, joiden menestys riippuu siitä, miten nopeasti ne kykenevät omaksumaan uusia teknologioita. Norjaa lukuun ottamatta Pohjoismailla ei ole merkittäviä luonnonvaroja eikä huomattavan suuria kotimarkkinoita. Elintason määrää pohjoismaisten yritysten menestyminen kansainvälisillä markkinoilla.

Mikäli uusi teknologia, esimerkiksi laajamittainen automaatio, kasvattaa hallitsemattomasti työttömyyttä, Pohjoismailla on vastassaan toisenlainen ongelma; julkisen talouden romahdus. Pohjoismaat tunnetaan korkeatasoisista julkisista palveluista ja tulonsiirroista. Näiden rahoittaminen edellyttää korkeaa työllisyysastetta. Mainitun kaksoishaasteen,  omaksumisen välttämättömyyden ja julkisen talouden rahoituksen vuoksi mahdollisella teknologisella työttömyydellä on ratkaiseva merkitys Pohjoismaiden selviytymiselle.

Pohjoismaiden etuna on kuitenkin laaja ja syvä luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin. Tästä syystä maat ovat ketteriä uudistumaan ja investoimaan. Jo nyt Pohjoismaissa panostetaan runsaasti muun muassa varhaiskasvatukseen, peruskouluun ja ilmaiseen yliopistokoulutukseen, jotka tukevat inhimillisen pääoman vahvistumista. Automaatio voi uhata myös korkeakoulutusta vaativia ammatteja, mutta korkea koulutus on tästä huolimatta paras vakuutus automaation sopeutumisessa.

Automaatio korostaa myös tarvetta uudistaa tulevaisuudessa julkisia instituutioita niin, että ne turvaavat paremmin työelämän marginaaleihin tai kokonaan työelämän ulkopuolelle jäävien ihmisten osallistumisen mahdollisuudet. Uusia avauksia on Suomessa esimerkiksi oppivelvoisuuden ulottaminen täysi-ikäisyyteen asti.

Sukupuolten välinen tasa-arvo on Pohjoismaille tärkeä tavoite ja vahvuustekijä. Sukupuolten välinen ammatillinen segregaatio on kuitenkin edelleen vahvaa. Automaatio voi heikentää sukupuolten välistä tasa-arvoa, koska se kohtelee eri tavoilla nais- ja miesvaltaisia ammatteja. Segregraation vähentäminen parantaisi mahdollisuuksia sopeutua automation vaikutuksiin.

Työpaikkojen katoaminen Suomessa ainoana OECD-maana vuosien 2012-2019 välillä ei kerro suoraan automaation vaikutuksesta, vaan siitä ettei Suomi kyennyt globaalin talouskriisin jälkeen uudistamaan talous- ja työllisyyspolitiikkansa. Koronakriisi vauhdittaa automaatiota. Tämä tuskin johtaa yleiseen massatyöttömyyteen: vanhoja työpaikkoja katoaa, mutta niiden tilalle syntyy uusia. Kaikki Pohjoismaat, ja aivan erityisesti Suomi, tarvitsevat ketteryyttä myös tulevaisuudessa

Heikki Hiilamo

professori, Helsingin yliopisto

Hiilamo, H. (2021). Adapting the Nordic welfare state model to the challenges of automation. The Nordic Economic, Social and Political Model.Edition 1st Edition. Imprint Routledge.

 

MFG4.0-julkaisu: Pitkän aikavälin politiikalla läpi murroksen – tahtotiloja työn tulevaisuudesta

“Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut tunnistaa työhön liittyviä toivottavia tulevaisuuksia, päätöksentekotarpeita sekä yhteiskunnallisia ratkaisuja asiantuntijahaastatteluihin ja kansallisen tason kyselytutkimukseen perustuen.

Lisäksi raportissa ehdotetaan toimintamallia, jolla pitkän aikavälin keskustelua työn tulevaisuudesta voidaan käydä myös jatkossa.

Tutkimuksesta keskeiset havainnot ovat seuraavat: Työn tekemisen muodot ja työsuhteet moninaistuvat, mikä edellyttää muutoksia esimerkiksi lainsäädännössä ja sosiaaliturvassa. Työn aika- ja paikkasidonnaisuus heikkenee, mutta muutos ei ole yhtä voimakas tai samantahtinen kaikilla aloilla. Koulutuksessa korostuu jatkuva oppiminen: Tarvitsemme Suomeen koko väestön kattavan, laadukkaan elinikäisen oppimisen järjestelmän.

Toimeentulo muuttuu niin, että työmarkkinoiden ja koko työelämän joustavuus lisääntyy. Päätöksentekijöiden on tärkeää ymmärtää työn useita erilaisia ja muuttuvia välinearvoja taloudellisten arvojen lisäksi, jotta emme edistä keskenään ristiriitaisia tavoitteita.

Anttila, J., Eranti, V., Jousilahti, J., Koponen, J., Koskinen, M., Leppänen, J., Neuvonen, A., Dufva, M., Halonen, M., Myllyoja, J., Pulkka, V.-V., Annala, M., Hiilamo, H., Honkatukia, J., Järvensivu, A., Kari, M., Kuosmanen, J., Malho, M. ja Malkamäki, M. (2018). Pitkän aikavälin politiikalla läpi murroksen – tahtotiloja työn tulevaisuudesta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 34/2018. Helsinki. Valtioneuvoston kanslia.