PISA-tuloksia ei pidä tarkastella ranking-listauksina

Media on kiinnostunut saamaan tutkimuksista tuloksia, joiden avulla maat voidaan laittaa paremmuusjärjestykseen milloin missäkin asiassa. Tämä ei ole kuitenkaan syy, minkä vuoksi joka kolmas vuosi OECD-maissa toteutetaan 15 -vuotiaiden valmiuksia mittaava tutkimus. ”Pisan tärkein tehtävä on antaa jokaiselle osallistujamaalle tietoa sen omien oppilaiden osaamisesta, ei laittaa maita järjestykseen ,” tutkimusprofessori Juhani Rautopuro toteaa Helsingin Sanomien artikkelissa.

Rautopuron mukaan listauksia pitäisi ainoastaan ajatella tutkimustulosten sivutuotteena tekemättä tuloksista liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. ” Koulutusjärjestelmän kannalta tärkeämpää on tarkastella trendejä oppimistuloksissa ja tasa-arvoaspekteja kuten sukupuolten eroja, oppilaiden välisten erojen muutoksia, sekä vanhempien sosioekonomisen aseman merkitystä oppimistuloksiin,” Rautopuro jatkaa.

Pisan tulokset kertovat osaamisen tasosta ottamatta kantaa, kuinka osaaminen on syntynyt. ”Pitää huomioida, että tuloksiin vaikuttavat luultavasti myös monet koulun ulkopuoliset asiat. Voidaan siis sanoa, että Pisa kertoo ennemminkin koko yhteiskunnasta enemmän kuin suoraan koulusta,” Rautopuro toteaa.

Suomen menestyminen tutkimuksessa on todistus peruskoulu-uudistuksen onnistumisesta. ”Meillä on onnistuttu samaan aikaan pitämään koulujen väliset erot pienenä ja oppitulokset hyvinä.” Rautopuro toteaa. Hän kuitenkin  huomauttaa, että huolestuttavaa on  oppilaiden välisten erojen kasvu; varsinkin heikot oppilaat ovat entistä heikompia.

Juhani Rautopuro

tutkimusprofessori, Koulutuksen tutkimuslaitos,
Jyväskylän yliopisto

Koulutusjärjestelmät ja yhteiskunta -painoalueen johtaja Koulutuksen arvioinnin dosentti (Helsingin yliopisto)


Rautopuro johtaa ryhmää, joka vastaa kaikkien tärkeimpien kansainvälisten arviointitutkimusten (mm. Pisa, PIRLS, TIMSS) toteutuksesta Suomessa.

Pisa eli Programme for International Student Assessment

On OECD:n kolmen vuoden välein teettämä tutkimus.

Tutkitaan maailmanlaajuisesti 15-vuotiaiden osaamista.

Osallistujan on täytynyt käydä koulua vähintään seitsemän vuotta.

Satunnaisotanta edustaa mahdollisimman hyvin kunkin osallistujamaan koululaisia.

Tutkimuksen tarkoitus on selvittää nuorten tulevaisuuden kannalta keskesiä avaintaitoja.

Tutkimuksessa ei arvioida opetussuunnitelmien sisältöjen hallintaa.

Viimeisimpään, vuoden 2018 Pisa-tutkimukseen osallistui Suomessa noin 8 000 koululaista 200 koulusta. Maailmanlaajuisesti mukana oli noin 600 000 koululaista 79 maasta.

Tweet