Onko onnellinen kansa on myös osaava kansa?
Suomalaiset ovat maailman onnellisin kansa. Myös suomalaista koulutusjärjestelmää on luonnehdittu yhdeksi maailman parhaista ja varsinkin nuoret ovat menestyneet hyvin oppimistulosten kansainvälisissä vertailevissa tutkimuksissa.
Miten hyvin mahtaa oppi kantaa myöhemmässä elämässä? Ovatko aikuisväestön perustaidot sillä tasolla kuin työ- ja arkielämässä menestyminen tietoyhteiskunnassa edellyttää? Opettaako työ tekijäänsä ja tuetaanko työelämässä toimivien ammattitaitoa globalisaation ja digitalisaation myllerryksessä? Onko oppi kenties kaatunut ojaan?
Suomalaisen aikuisväestön tietojen ja taitojen tasoa on toki kartoitettu. Vuosina 2011-2012 toteutetussa kansainvälisessä aikuistutkimuksessa PIAAC (Cycle1) saatiin kansainvälisesti vertailukelpoista tietoa aikuisväestön (16-65 -vuotiaat) perustaidoista ja niiden käytöstä. Tutkimuksessa selvitettiin sitä, kuinka hyvin aikuiset hallitsevat arkielämässäkin tärkeitä perustaitoja kuten lukutaito, numerotaito ja tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito. Tutkimuksessa kartoitettiin myös aikuisväestön koulutusta, työkokemusta ja taitojen soveltamista työssä ja vapaa-ajalla.
Noin kymmen vuotta sitten suomalaiset aikuiset menestyivät kansainvälisessä kisassa mainiosti. Kaikkiaan 24 osallistujamaan joukossa Suomi oli mitalisijoilla kaikissa kolmessa testatussa osa-alueessa: lukutaidossa sekä numerotaidossa sijoitus oli toinen ja ongelmanratkaisutaidossa irtosi kolmas sija.
Hyvästä menestyksestä huolimatta pohdittavaakin jäi. Ikäryhmien välillä oli huomattavia eroja ja esimerkiksi tietotekniikkaa soveltavassa ongelmanratkaisutaidoissa Suomessa oli muihin kärkimaihin verrattuna paljon sellaisia vastaajia, jotka eivät halunneet tai pystyneet käyttämään tietokonetta tehtävien tekemiseen lainkaan.
Mikä mahtaa olla tilanne tänään? Aikuisten kansainvälinen taitotutkimus PIAAC (Cycle2) toteutetaan jälleen vuosina 2022–2023. Tutkimukseen osallistuu 32 maata. Koronapandemia viivästytti tutkimuksen toteuttamista yhdellä vuodella. Edellisen kierroksen tapaan tutkimuksessa kartoitetaan perustaidoista luku- ja numerotaitoa. Ongelmanratkaisutaito keskittyy tällä kierroksella ongelman määrittelemiseen, tarvittavan tiedon hakemiseen ja sen käyttämiseen ongelman ratkaisemiseksi.
PIAAC-tutkimuksen Suomen osuuden rahoittavat Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Työ- ja elinkeinoministeriö. Tutkimuksen toteutuksesta vastaavat Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos sekä Tilastokeskus. Tutkimus on melkoinen ponnistus, sillä kohdejoukkona on aikuisväestö, eli 16 – 65 -vuotiaat Suomessa asuvat henkilöt (populaatio n. 3,5 miljoonaa henkilöä). Otoskoko on 8 400 henkilöä ja otannan toteuttaa Tilastokeskus.
Päätutkimuksen tiedonkeruu on alkanut syyskuun alussa ja suomalaisilla on jälleen kerran ’näytön paikka’ niin itselleen kuin myös muille osallistujamaille.
tutkimusprofessori, Koulutuksen tutkimuslaitos,
Jyväskylän yliopisto
Koulutusjärjestelmät ja yhteiskunta -painoalueen johtaja
Koulutuksen arvioinnin dosentti (Helsingin yliopisto)
Rautopuro johtaa ryhmää, joka vastaa kaikkien tärkeimpien kansainvälisten arviointitutkimusten (mm. Pisa, PIRLS, TIMSS) toteutuksesta Suomessa sekä on PIAACin kansallinen
tutkimusjohtaja.
Tutkimusprofessori Juhani Rautopuro on 28.9.22 klo 09.30 mukana Tilastolivessä, jossa käsitellään PIAAC-tutkimusta
Tutkitaan maailmanlaajuisesti 16-65 —vuotiaiden osaamista.
.
Satunnaisotanta edustaa mahdollisimman hyvin kunkin osallistujamaan väestöä.
Tutkimuksen tarkoitus on selvittää aikuisten tietoa perustaidoista ja niiden käytöstä.
Viimeisimpään, vuoden 2011-2012 PIACC-tutkimukseen osallistui Suomessa noin 5600 aikuista (ositettu otoskoko 8000). Maailmanlaajuisesti mukana oli noin 157 000 henkilöä 24 maasta.
Vuonna 2022-2023 toteutettavan tutkimuksen ositettu otoskoko on Suomessa 8400 ja koko tutkimuksen 160 000 – 170 000 aikuista 32 maasta.
