WP 5 Reshaping social policies

Reshaping social policies – lead by Dr. Heikki Hiilamo, University of Helsinki (HEL)
[email protected]
+358 403587203

Hyvinvointivaltioden sosiaaliturva haasteiden edessä

Hyvinvointivaltioden sosiaaliturva haasteiden edessä

Globalisaatio, väestön ikääntyminen ja teknologisen kehityksen aiheuttama rakennemuutos haastavat hyvinvointivaltioiden sosiaaliturvan. Työelämä on entistä epävakaampi: työurat sirpalemaisempia ja pätkätyöllisyys yleisempää, perinteisiä työpaikkoja korvautuu innovaatiopohjaisten alojen työvoiman kysynnän lisääntymisellä, digitalisaatio korvaa ja täydentää ihmistyötä. Globaalitalouden muutos lisää yksilötasolla toimeentulon riskejä, jolloin myös hyvinvointivaltioiden mahdollisuudet taata sosiaaliturva heikkenee.  Useissa maissa on suuriakin väestönosia, jotka eivät ole riittävän sosiaaliturvan tai terveydenhuollon piirissä. Perinteisesti ratkaisuna on nähty joko vähentää tai heikentää palveluita, korottaa käyttömaksuja tai veroja. Sosiaalitilit on esitetty vaihtoehtona nykymallisille tulonsiirroille. Sosiaalitilimallilla pyritään vastaamaan useisiin erilaisiin sosiaaliturvan kysymyksiin.

Kolme keskeistä asiaa sosiaalitileistä:

  1. Sosiaalitilin lähtökohtana on yksilön elämänkaari -näkökulma
  2. Sosiaalitili/työttömyystili toimii työttömyysturvana ja koulutustili opintotukena
  3. Sosiaalitili ei toimi sosiaali- ja terveyshuollossa pohjoismaisissa malleissa.

Johanna Peltoniemi

tutkijatohtori, Helsingin yliopisto

Tuleeko ongella kaloja? Etuoikeutetun tulon ja toimeentulotuen saajien työssäkäynti

kirj. Heikki Hiilamo ja Annika Lehmus-Sun

Toimeentulotuen saajat ovat voineet vuodesta 2002 alkaen säilyttää pienen osan työtuloistaan ilman toimeentulotuen vähentymistä. Toimeentulotuen perusosan siirto Kelan maksettavaksi vuonna 2017 antoi mahdollisuuden tarkastella valtakunnallisesti kuukausitason muutoksia toimeentulotuen saajien työssäkäynnissä. Tutkimuksessa selvitettiin, milloin työtulojen saaminen johtaa pääsyyn pois toimeentulotuelta. Toimeentulotuelta poistuivat nopeammin ne, jotka olivat saaneet lyhyemmän aikaa työtuloja ja toimeentulotukea. Asuinpaikka suuressa asutuskeskuksessa, korkeampi ansiotulojen määrä ja miessukupuoli olivat myös yhteydessä nopeampaan poistumiseen toimeentulotuelta. Tulokset puolustavat etuoikeutetun tulon olemassaoloa, vaikka sillä tuskin on laajempia työllisyysvaikutuksia.

MFG4.0-julkaisu: Pitkän aikavälin politiikalla läpi murroksen – tahtotiloja työn tulevaisuudesta

“Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut tunnistaa työhön liittyviä toivottavia tulevaisuuksia, päätöksentekotarpeita sekä yhteiskunnallisia ratkaisuja asiantuntijahaastatteluihin ja kansallisen tason kyselytutkimukseen perustuen.

Lisäksi raportissa ehdotetaan toimintamallia, jolla pitkän aikavälin keskustelua työn tulevaisuudesta voidaan käydä myös jatkossa.

Tutkimuksesta keskeiset havainnot ovat seuraavat: Työn tekemisen muodot ja työsuhteet moninaistuvat, mikä edellyttää muutoksia esimerkiksi lainsäädännössä ja sosiaaliturvassa. Työn aika- ja paikkasidonnaisuus heikkenee, mutta muutos ei ole yhtä voimakas tai samantahtinen kaikilla aloilla. Koulutuksessa korostuu jatkuva oppiminen: Tarvitsemme Suomeen koko väestön kattavan, laadukkaan elinikäisen oppimisen järjestelmän.

Toimeentulo muuttuu niin, että työmarkkinoiden ja koko työelämän joustavuus lisääntyy. Päätöksentekijöiden on tärkeää ymmärtää työn useita erilaisia ja muuttuvia välinearvoja taloudellisten arvojen lisäksi, jotta emme edistä keskenään ristiriitaisia tavoitteita.

Anttila, J., Eranti, V., Jousilahti, J., Koponen, J., Koskinen, M., Leppänen, J., Neuvonen, A., Dufva, M., Halonen, M., Myllyoja, J., Pulkka, V.-V., Annala, M., Hiilamo, H., Honkatukia, J., Järvensivu, A., Kari, M., Kuosmanen, J., Malho, M. ja Malkamäki, M. (2018). Pitkän aikavälin politiikalla läpi murroksen – tahtotiloja työn tulevaisuudesta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 34/2018. Helsinki. Valtioneuvoston kanslia.

Mietteitä maailmalta -Rheiniläinen kapitalismi ja työn digitalisaatio Saksassa

Friedrich Ebert Stiftung järjesti lokakuussa Bonnissa konferenssin, jossa tarkasteltiin, kuinka digitalisaatio vaikuttaa Rheinin kapitalismiin. Rheinin kapitalismi tarkoittaa samaa kuin korporatiivinen yhteistyökapitalismi, jossa yhteiskunnan eri toimijat tekevät yhteistyötä. Saksassa on käynnissä valtaisa keskustelu mitä halutaan työmarkkinoilta ja työttömyyden hoidosta. Keskeisiä kysymyksiä ovat, miten työttömät saadaan takaisin työmarkkinoille, erityisesti sosiaalisille työmarkkinoille. Sosiaalinen työmarkkina on tarkoitettu niille työntekijöille ja työttömille, joilla on vaikeuksia päästä mukaan avoimille työmarkkinoille. Yksi lähestymistapa on kysyä, mikä on yksilön vastuu ottaa uusia teknologioita vastaan arjessa. Miten voimme varmistua, että yhteiskunnan jäsenet (loppukäyttäjät) pääsevät mukaan digitalisaatioon ja tuntevat olevansa uuden teknologian herroja eivätkä sen palvelijoita. Tunne osallisuudesta sekä kuulluksi tulemisesta liittyy myös digitalisaatioon. Lue  KOKO JUTTU kirj. Henri Aaltonen